9.10.2010
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 274/13
Kanne 30.7.2010 — Euroopan komissio v. Belgian kuningaskunta
(Asia C-383/10)
2010/C 274/20
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: R: Lyal ja F. Dintilhac)
Vastaaja: Belgian kuningaskunta
Vaatimukset
—
On todettava, että Belgian kuningaskunta ei ole noudattanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 56 ja 63 artiklan (aiemmin EY:n perustamissopimuksen 49 ja 56 artikla) eikä Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 36 ja 40 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on perustanut järjestelmän, jossa muualle kuin Belgiaan sijoittautuneiden pankkien maksamia korkoja verotetaan syrjivästi siten, että vain belgialaisten pankkien maksamiin korkoihin sovelletaan verovapautusta, ja pitänyt tätä järjestelmää voimassa
—
Belgian kuningaskunta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Komissio riitauttaa kyseiset kansalliset säännökset siltä osin kuin niiden vaikutuksena on tehdä Belgiassa asuville henkilöille vähemmän houkuttelevaksi käyttää muihin Euroopan unionin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden pankkien palveluja, koska viimeksi mainittujen maksamiin korkoihin ei voida soveltaa verovapautusta, jota sovelletaan ainoastaan belgialaisten pankkien maksamiin korkoihin.
Komissio kiistää aluksi erityisesti vastaajan väitteen, jonka mukaan välitön verotus kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, ja toteaa, että tämä ala kuuluu implisiittisesti mutta välttämättä sisämarkkinoita koskevaan toimivaltaa ja että kyseessä on näin ollen Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden jaettu toimivalta.
Komissio toteaa vastauksena Belgian viranomaisten esittämiin vastalauseisiin ensinnäkin, että sillä, että rahoitusala ei ole tehnyt asiassa kantelua, ei ole merkitystä, koska jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne on luonteeltaan objektiivinen eikä edellytä kantelua. Toiseksi ja kolmanneksi komissio kiistää yhtäältä väitteen, jonka mukaan edellä mainitut toimenpiteet ovat perusteltuja verotarkastusten tehokkuuden varmistamiseen liittyvien, yleistä etua koskevien pakottavien vaatimusten perusteella, ja toisaalta väitteen, jonka mukaan kyseinen lainsäädäntö on luonteeltaan sosiopoliittinen toimi, jolla suojataan yleistä etua. Neljänneksi kantaja kiistää Belgian viranomaisten väitteen siitä, että kyseinen vapautus on vaikutukseltaan rajoitettu, ja toteaa, että verovelvollisten ryhmä, joita tämä toimenpide koskee, voisi olla kiinnostunut muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden pankkien palveluista. Viidenneksi komissio asettaa kiistanalaiseksi vastaajan väitteen, joka koskee Euroopan unionissa pankin konkurssitilanteessa kuluttajansuojan alalla olevia eroavuuksia ja muistuttaa, että tämä ala on yhdenmukaistettu Euroopan unionissa. Lopuksi komissio toteaa, että Belgiassa on kolme virallista kieltä (hollanti, ranska ja saksa), ja että vedotut perusteet, jotka koskevat tiedon puutetta, mikä johtuisi siitä, että muualle kuin Belgiaan sijoittautuneessa pankissa käytetään sellaista kieltä, jota ei puhuta Belgiassa, eivät ole perusteltuja.
Full & Egal Universal Law Academy