6.11.2010
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 301/8
Valitus, jonka Mediaset SpA on tehnyt 6.8.2010 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-177/07, Mediaset SpA v. Euroopan komissio, jota tukee Sky Italia Srl, 15.6.2010 antamasta tuomiosta
(Asia C-403/10 P)
2010/C 301/11
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: Mediaset SpA (edustajat: dikigoros K. Adamantopoulos ja avvocato G. Rossi)
Muut osapuolet: Euroopan komissio, Sky Italia Srl
Vaatimukset
Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin
—
kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-177/07 15.6.2010 antaman tuomion
—
antaa lopullisen ratkaisun asiassa ja kumoaa ensimmäisessä oikeusasteessa riitautetun Euroopan komission päätöksen tai toissijaisesti palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen ja
—
velvoittaa vastaajan sekä väliintulijan ensimmäisessä oikeusasteessa korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
1)
Kantaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin (jäljempänä UYT) teki kaksinkertaisen oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että valittajan viittauksia Italian lain nro 350/2003 4 §:n 1 momentin soveltamisalaan sekä valittajan esittämää perustetta, joka koski (i) SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaisen valikoivuuden käsitteen ja (ii) syrjinnän käsitteen, joka ei ole sama kuin teknologian neutraalisuus, välistä eroa, ei voitu ottaa tutkittavaksi. Tämän vuoksi UYT teki ilmeisen oikeudellisen virheen luokittelemalla oikeudellisesti Italian asianomaisen lain siten, että se ei ole teknologisesti neutraali.
2)
UYT teki oikeudellisen virheen SEUT 107 artiklan 1 kohtaa soveltaessaan, kun se oletti, että Italian lain väitetty ”ei teknologisesti neutraali” luonne antoi väistämättä valikoivan taloudellisen edun valittajalle. UYT teki lisäksi oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että vastaaja oli oikeassa katsoessaan, että Mediaset sai taloudellisen edun, jättämällä (vastaajan tavoin) luokittelematta oikeudellisesti abstraktin ja täysin olettamaan perustuvan suuremman katsojamäärän ja markkinoille pääsyn alhaisin kustannuksin erityiseksi taloudelliseksi eduksi Mediasetille. UYT ei myöskään esittänyt riittäviä perusteluja perussäännön 36 artiklan vastaisesti ja se vääristeli ilmeisellä tavalla tosiseikkoja ja teki oikeudellisen virheen, kun se tulkitsi virheellisesti ja vääristyneesti riidanalaista päätöstä tuomion 62–68 ja 74–79 kohdassa. UYT teki oikeudellisen virheen, koska se korvasi omilla perusteluillaan riidanalaisessa päätöksessä esitetyt perustelut väitetystä Mediasetin saamasta edusta ja tulkitsi esitettyjä todisteita tavalla, joka ei ole riidanalaisen päätöksen 82–95 perustelukappaleen sanamuodon ja siinä esitetyn analyysin mukainen, ja vääristi näitä todisteita. UYT teki myös oikeudellisen virheen käsitteen ”välillinen tuensaaja” ja sen soveltamisen sekä sen oikeudellisen luokittelun osalta esillä olevassa asiassa.
3)
UYT teki lisäksi oikeudellisen virheen jättämällä täysin tarkastelematta erillisiä perusteita, jotka esitettiin yhtäältä kannekirjelmän 93–96 kohdassa ja toisaalta sen 121–129 kohdassa ja jotka koskivat Italian lain yhdenmukaisuuden arviointia SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. UYT ei tähän liittyen myöskään esittänyt riittäviä perusteluja. UYT teki lisäksi oikeudellisen virheen SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohtaa soveltaessaan toteamalla, että Italian laki ei sovellu yhteismarkkinoille tämän seurauksena ja ainoastaan teknologian neutraalisuuden periaatteen väitetyn noudattamatta jättämisen vuoksi, joka perustui väitteeseen siitä, että satelliittisovittimet oli suljettu lain soveltamisalan ulkopuolelle, mikä ei pidä paikkansa, ja hyväksymällä sen, että vastaaja ei ollut arvioinut oikeudellisesti toimenpiteen haitallisia vaikutuksia maksutelevisiomarkkinoihin suorittamalla asianmukaisen oikeudellisen, taloudellisen ja vertailevan testin: a) nimenomaisesta kilpailun vääristymisestä maksutelevisiomarkkinoilla ja b) taloudellisen edun väitetystä tehokkuushyödystä. Taloudellinen etu perustui yksinomaan olettamaan ja se katsottiin yhteismarkkinoille soveltumattomaksi, koska se ei väitetysti ole teknologisesti neutraali. UYT teki lisäksi oikeudellisen virheen ja esitti virheelliset perustelut, kun se hylkäsi kolmannen kanneperusteen. Paitsi että UYT esitti ja tulkitsi virheellisesti asianomaisen perusteen ja argumentit, jotka koskevat riidanalaisen päätöksen ristiriitaisia perusteluja, se ei myöskään tutkinut näitä argumentteja, minkä vuoksi se hylkäsi ne virheellisesti perusteettomina.
4)
UYT teki lopuksi oikeudellisen virheen, kun se sovelsi asetuksen N:o 659/1999 (1) 14 artiklaa, koska se ei katsonut, että riidanalaisessa päätöksessä olevat virheet, jotka koskivat valittajan väitetysti saamaa taloudellista etua, merkitsivät tosiasiassa sitä, että väitetyn valtiontuen takaisin periminen oli mahdotonta, oikeusvarmuuden periaatteen vastaisesti. Riidanalaiseen päätökseen ei näin ollen liity tehokasta ja läpinäkyvää korjaustoimenpidettä eikä järkevää takaisinperintää koskevaa metodologiaa. Lisäksi UYT tulkitsi valittajan tätä koskevat perusteet virheellisesti ja teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että riidanalainen päätös mahdollisti aiemman tilanteen palauttamisen.
(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, s. 1)
Full & Egal Universal Law Academy