EUR-Lex -  62010TN0046 - FI

17.4.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 100/53

Kanne 28.1.2010 — Faci v. komissio

(Asia T-46/10)

2010/C 100/79

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Faci SpA (Milano, Italia) (edustajat: asianajajat S. Piccardo, S. Crosby ja S. Santoro)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

riidanalainen päätös on kumottava siltä osin kuin päätöksessä katsotaan, että kantaja teki yhteistyötä hintojen vahvistamiseksi, markkinoiden jakamiseksi myyntikiintiöiden avulla sekä asiakkaiden jakamiseksi

—

kantajalle määrätty sakko on kumottava tai sen määrää on huomattavasti alennettava

—

päätös on kumottava siltä osin kuin päätöksessä alennetaan Bärlocherille alun perin laskettua sakkoa, tai myönnetyn alennuksen määrää on huomattavasti pienennettävä

—

komissio on velvoitettava korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii, että komission 11.11.2009 tekemä päätös (asia nro COMP/38.589 — lämpöstabilisaattorit) kumotaan siltä osin kuin komissio katsoi, että kantaja on rikkonut EY 81 artiklaa (nykyisin SEUT 101 artikla) ja ETA-sopimuksen 53 artiklaa tekemällä yhteistyötä hintojen vahvistamiseksi, markkinoiden jakamiseksi myyntikiintiöiden avulla sekä asiakkaiden jakamiseksi ESBO/esterien alalla. Toissijaisesti kantaja vaatii, että sille määrättyä sakkoa on alennettava huomattavasti.

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa siihen, että komissio on loukannut yleisiä oikeusperiaatteita, tehnyt ilmeisiä arviointivirheitä, loukannut hyvän hallinnon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita; lisäksi komissio on toiminut ilman toimivaltaa sekä loukannut vääristymättömän kilpailun periaatetta, laiminlyönyt perusteluvelvollisuutensa ja soveltanut virheellisesti vuoden 2006 sakkoja koskevia suuntaviivoja. Kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen:

—

Komissio teki ilmeisen arviointivirheen, koska se antoi liian vähän painoarvoa selvitykselle ajalta, joka edelsi kantajan osallistumista kartelliin, ja koska se antoi liikaa painoarvoa muulle selvitykselle. Tästä syystä komissio ei ottanut kantajan rikkomuksen vakavuuden arvioinnissa asianmukaisesti huomioon sen seikan merkitystä, että erityisen vakavan kartellin, johon liittyi hintojen vahvistamista, markkinoiden jakamista, asiakkaiden jakamista, vahinkoa aiheuttavaa hinnoittelua ja jopa lahjontaa, täysimääräinen toiminta oli päättynyt ennen kantajan osallistumista kartelliin.

—

Komissio loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, koska se kohteli kantajaa samalla tavoin kuin muita yrityksiä, vaikka kantajan rikkomuksen suhteellinen vakavuus olisi oikeuttanut huomattavasti toisenlaisen kohteluun. Komissio otti sakon määrän laskennassa huomioon ainoastaan yhden prosentin myyntiarvosta merkityksellisillä markkinoilla, vaikka kantaja oli syyllistynyt vähäisempään määrään rikkomuksia, joista yksikään ei ollut luonteeltaan erityisen vakava, ja vaikka komissio oli todennut, ettei kantaja ollut pannut sopimusta täytäntöön. Komissio rikkoi myös syrjintäkieltoa, koska se ilmoitti kantajalle tätä koskevasta tutkinnasta selvästi muille yrityksille tehtyä ilmoitusta myöhemmin, minkä seurauksena se aiheutti kantajalle vahinkoa.

—

Komissio loukkasi hyvän hallinnon periaatetta siltä osin kuin hallinnollinen menettely oli kestoltaan kohtuuton ja siltä osin kuin tämä menettely keskeytettiin menettelyn aikana esiin tulleen seikan käsittelemiseksi. Komissio loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, koska sen toimet olivat epäoikeutetusti vahingollisia kantajalle, jolle määrättyä sakkoa olisi tullut alentaa huomattavasti yhtä prosenttia enemmän.

—

Kantaja riitauttaa Bärlocherille, joka on kantajan tosiasiallinen tai mahdollinen kilpailija, määrätyn sakon alentamisen (yli 95 prosenttia) toimivallan puuttumisen, yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamisen — laajasti ymmärrettynä — sekä perusteluvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella. Kantaja katsoo, että sakon määrän alentaminen merkitsee tukea, joka todennäköisesti johtaa kilpailun vääristymiseen. Lisäksi — tai toissijaisesti — komissio ei ilmaissut syitä sakon määrän alentamiselle päätöksen versiossa, joka annettiin kantajalle tiedoksi, mikä merkitsee perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä.

—

Kantajalle määrätty sakko ei ole vuoden 2006 sakkoja koskevien suuntaviivojen ja niihin liittyvien periaatteiden mukainen. Komissio ei ottanut sakon määrän laskennassa asianmukaisesti huomioon sitä seikkaa, että kantaja ei ollut muista yrityksistä poiketen osallistunut erittäin vakaviin kartellirikkomuksiin ja että se oli osoittanut jatkuvaa kilpailukäyttäytymistä merkityksellisillä markkinoilla. Kantajan rikkomuksen vakavuus arvioitiin virheellisesti siten, että sen syyksi luettiin kilpailunvastainen käyttäytyminen. Komissio ei myöskään ottanut huomioon Facin tosiasiallista asemaa, rajallista kokoa, rajallista markkinavoimaa ja kyvyttömyyttä vahingoittaa kilpailua verrattuna toisiin yrityksiin; komissio ei oikaissut tätä virhettä vuoden 2006 sakkoja koskevien suuntaviivojen 37 kohdan mukaisesti, eikä se soveltanut suuntaviivoja lainmukaisesti.

Full & Egal Universal Law Academy