EUR-Lex -  62010TN0091 - FI

1.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 113/61

Kanne 19.2.2010 — Lucchini v. komissio

(Asia T-91/10)

2010/C 113/93

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Lucchini SpA (Milano, Italia) (edustajat: asianajajat M. Delfino, J. P. Gunther ja E. Bigi)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

—

ensisijaisesti on kumottava komission asiassa COMP/37.956 — Betoniraudoitteet, uusi päätös — K(2009) 7492 lopullinen, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä K(2009) 9912 lopullinen

—

toissijaisesti on kumottava 30.9.2009 tehdyn päätöksen 2 artikla siltä osin kuin kantaja on velvoitettu maksamaan 14,35 miljoonaa euroa yhteisvastuullisesti S.P. SpA:n kanssa

—

vieläkin toissijaisemmin määrätyn sakon määrää on alennettava

—

joka tapauksessa komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tämä kanne on nostettu 30.9.2009 tehdystä päätöksestä — sellaisena kuin se on muutettuna 8.12.2009 tehdyllä päätöksellä — jolla komissio on asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) nojalla määrännyt seuraamuksia EHTY 65 artiklan rikkomisesta.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samankaltaiset kuin ne, joihin on vedottu muissa mainitusta päätöksestä nostetuissa kanteissa.

Kantaja vetoaa muun muassa seuraaviin perusteisiin:

—

päätöksen epätäydellisyys ja päätöksen tosiasiallinen puuttuminen, olennaisten muotomääräysten rikkominen siltä osin kuin päätös on annettu tiedoksi ilman sen liitteitä, minkä lisäksi päätöksen on tehnyt puutteellisen koulutuksen saanut virkamies; päätös on lisäksi annettu uudelleen tiedoksi, edelleen epätäydellisesti, ilman varsinaista päätöstekstiä

—

komissiolla ei ole toimivaltaa todeta EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan rikkomista, koska kyseisen sopimuksen voimassaolo on päättynyt; näin ollen on tehty virhe olennaisen oikeudellisen perustan valinnassa

—

puolustautumisoikeuksien loukkaaminen ja oikeussääntöjen rikkominen ja virheellinen soveltaminen, koska komissio ei ole aloittanut hallinnollista menettelyä uudelleen ja on pidättänyt itsellään oikeuden tarkastella edullisinta kyseiseen tapaukseen sovellettavaa lakia antamatta kantajalle tosiasiallista mahdollisuutta esittää näkemystään niiden seikkojen ja olosuhteiden paikkansapitävyydestä ja merkityksellisyydestä, joihin on vedottu.

Toissijaisesti kantaja vaatii päätöksen kumoamista näytön puuttumisen perusteella ja aineellisen oikeuden virheellisen soveltamisen perusteella, koska komissio on katsonut, että ajanjaksona 6.12.1989–27.6.2000 rikkomiseen on syyllistynyt yksinomaan Lucchini eikä Lucchinin/Siderpotenzan yhteisyritys. Kantaja korostaa Siderpotenzan päätöksenteon ja hallinnon riippumattomuutta sekä sitä, ettei komissio ole onnistunut esittämään vakuuttavaa näyttöä siitä, että Lucchini oli henkilöstö- ja aineellisten resurssien näkökulmasta vastuussa Siderpotenzan hallinnosta.

Kantaja huomauttaa vieläkin toissijaisemmin, että komissio on soveltanut virheellisesti sakkojen laskentaan koskevia säännöksiä, erityisesti vuoden 1998 suuntaviivoja.

(1)  Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EYVL L, 4.1.2003, s. 1).

Full & Egal Universal Law Academy