16.4.2011
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 120/6
Kanne 16.2.2011 — Euroopan komissio v. Ruotsin kuningaskunta
(Asia C-70/11)
2011/C 120/10
Oikeudenkäyntikieli: ruotsi
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Enegren ja M. Owsiany-Hornung)
Vastaaja: Ruotsin kuningaskunta
Vaatimukset
—
on todettava, että Ruotsin kuningaskunta ei ole noudattanut kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä ja neuvoston direktiivin 90/619/ETY sekä direktiivien 97/7/EY ja 98/27/EY muuttamisesta 23.9.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/65/EY (1) 7 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on säätänyt, että elinkeinonharjoittaja voi tilanteessa, jossa kuluttaja käyttää peruuttamisoikeuttaan, vaatia tätä paitsi maksamaan palvelun tarjoajan ennen peruuttamista tosiasiallisesti suorittamasta rahoituspalvelusta myös korvaamaan kohtuulliset kulut, jotka palvelun tarjoajalle ovat aiheutuneet ennen peruuttamista suoritetuista palveluista, ja
—
Ruotsin kuningaskunta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Direktiivin johdanto-osan 13 perustelukappaleen mukaan jäsenvaltiot eivät saisi voida antaa tässä direktiivissä yhdenmukaistettavilla aloilla muita kuin siinä vahvistettuja säännöksiä, ellei tässä direktiivissä nimenomaisesti toisin säädetä.
Direktiivin 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että kuluttajalla on 14 kalenteripäivää aikaa peruuttaa sopimus seuraamusmaksuitta ja syytä ilmoittamatta.
Direktiivin 7 artiklan 1 kohdan mukaan kuluttaja voidaan, jos hän käyttää peruuttamisoikeuttaan, vaatia maksamaan ainoastaan palvelujen tarjoajan tosiasiallisesti etäsopimuksen mukaisesti suorittamasta palvelusta.
Etä- ja kotimyyntilain (distans- och hemförsäljningslagen (2005:59)) 3 luvun 11 §:n toisesta virkkeestä seuraa, että elinkeinonharjoittaja voi vaatia tosiasiallisesti suorittamansa palvelun maksamisen ohella myös korvausta kohtuullisista kuluista.
Lainsäädännöllä, jolla direktiivi pannaan täytäntöön, Ruotsi on siis antanut säännöksiä, joilla ylitetään se, mistä direktiivin 7 artiklan 1 kohdassa säädetään kuluttajan peruuttamisoikeudesta. Missään tapauksessa Ruotsin suorittama direktiivin 7 artiklan 1 kohdan täytäntöönpano ei vaikuta saavuttavan sitä selvyyttä ja täsmällisyyttä, jota tuomioistuin edellyttää, jotta oikeusvarmuuden vaatimus täyttyy.
(1) EYVL L 271, s. 16
Full & Egal Universal Law Academy