10.9.2011
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 269/21
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Asylgerichtshof (Itävalta) on esittänyt 23.5.2011 — K
(Asia C-245/11)
2011/C 269/40
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Asylgerichtshof
Pääasian asianosaiset
Valittaja: K
Vastapuoli: Bundesasylamt
Ennakkoratkaisukysymykset
1)
Onko asetuksen 343/2003 (1) 15 artiklaa tulkittava siten, että valtiolle, joka tämän asetuksen 6–14 artiklan säännösten mukaan ei ensisijaisesti ole vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä, siirtyy pakottavasti vastuu turvapaikanhakijan hakemuksen käsittelystä, kun kyseisessä valtiossa asuvat turvapaikanhakijan vakavasti sairas ja kulttuurisista syistä uhattu miniä tai miniän sairastumisen vuoksi hoidon tarpeessa olevat alaikäiset lapsenlapset ja turvapaikanhakija on valmis ja kykenevä miniän tai lapsenlasten auttamiseen? Päteekö tämä myös, vaikka turvapaikkahakemuksesta ensisijaisesti vastuussa oleva jäsenvaltio ei ole esittänyt asetuksen 343/2003 15 artiklan 1 kohdan toisen virkkeen mukaista pyyntöä?
2)
Onko asetuksen 343/2003 3 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että edellä 1 kysymyksessä kuvatussa tilanteessa sille valtiolle, joka ei ole ensisijaisesti vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä, siirtyy pakottavasti vastuu hakemuksen käsittelemisestä, mikäli asetuksen 343/2003 nojalla muutoin määräytyvä vastuu johtaisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 tai 8 artiklan (EU:n perusoikeuskirjan 4 tai 7 artikla) rikkomiseen? Voidaanko tässä tapauksessa käyttää ihmisoikeussopimuksen 3 tai 8 artiklan (EU:n perusoikeuskirjan 4 tai 7 artikla) tulkinnassa ja soveltamisessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä poikkeavia, nimittäin laajempia merkityksiä käsitteistä ”epäinhimillinen kohtelu” tai ”perhe”?
(1) Niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio 18.2.2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 343/2003 (EUVL L 50, s. 1).
Full & Egal Universal Law Academy