8.10.2011
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 298/14
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Komisia za zashtita ot diskriminatsia (Bulgaria) on esittänyt 25.7.2011 — Valeri Hariev Belov v. ”ChEZ Elektro Balgaria” AD, ”ChEZ Raspredelnenie Balgaria” AD ja Darzhavna Komisia po energiyno i vodno regulirane
(Asia C-394/11)
2011/C 298/27
Oikeudenkäyntikieli: bulgaria
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Komisia za zashtita ot diskriminatsia
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Valeri Hariev Belov
Valittajan vastapuolet:”ChEZ Elektro Balgaria” AD, ”ChEZ Raspredelnenie Balgaria” AD ja Darzhavna Komisia po energiyno i vodno regulirane
Ennakkoratkaisukysymykset
1)
Kuuluuko tutkittava asia rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29.6.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY (1) (tässä 3 artiklan 1 kohdan h alakohdan) soveltamisalaan?
2)
Miten on ymmärrettävä direktiivin 2000/43 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan ilmaisu ”kohdellaan — epäsuotuisammin” ja direktiivin 2000/43 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan ilmaisu ”saattaa — tiettyä rotua tai etnistä alkuperää olevat henkilöt erityisen epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden”?
2.1
Edellyttääkö epäsuotuisamman kohtelun luokittelu välittömäksi syrjinnäksi, että kohtelu on epäsuotuisampaa ja että se loukkaa välittömästi tai välillisesti laissa nimenomaisesti säädettyjä oikeuksia tai etuja, vai onko se ymmärrettävä ilmaisun laajemmassa merkityksessä kaikenlaiseksi sellaiseksi käyttäytymiseksi (suhteeksi), joka on vähemmän edullista kuin käyttäytyminen toisessa vastaavanlaisessa tilanteessa?
2.2
Edellyttääkö erityisen epäedulliseen asemaan saattamisen luokittelu välittömäksi syrjinnäksi, että kohtelu loukkaa välittömästi tai välillisesti laissa nimenomaisesti säädettyjä oikeuksia tai etuja, vai onko se ymmärrettävä ilmaisun laajemmassa merkityksessä kaikenlaiseksi erityisen epäedulliseen asemaan saattamiseksi?
3)
Kun otetaan huomioon toiseen kysymykseen annettava vastaus: jos luokittelu direktiivin 2000/43 2 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuksi välittömäksi syrjinnäksi edellyttää, että epäsuotuisampi kohtelu tai erityisen epäedulliseen asemaan saattaminen loukkaa välittömästi tai välillisesti laissa nimenomaisesti säädettyjä oikeuksia tai etuja,
3.1
vahvistetaanko Euroopan unionin peruskirjan 38 artiklan määräyksissä, direktiivissä 2006/32/EY (2) (johdanto-osan 29 perustelukappaleessa, 1 artiklassa ja 13 artiklan 1 kohdassa), direktiivissä 2003/54/EY (3) (3 artiklan 5 kohdassa) ja direktiivissä 2009/72/EY (4) (3 artiklan 7 kohdassa) sähkön loppukäyttäjän sellainen oikeus tai etu, että hän voi säännöllisesti tarkastaa sähkömittarin lukemat, johon voidaan vedota kansallisessa tuomioistuimessa pääasian kaltaisen menettelyn yhteydessä,
ja
3.2
voidaanko näiden määräysten kanssa sovittaa yhteen kansalliset oikeussäännökset ja/tai valtion energiansääntelyviranomaisen toteuttama hallintokäytäntö, jonka mukaan sähkönjakeluyritys voi vapaasti sijoittaa sähkömittarinsa paikkoihin, joihin on vaikeaa tai mahdotonta päästä käsiksi, minkä vuoksi kuluttajat eivät voi itse säännöllisesti tarkastaa ja seurata sähkömittarin lukemia?
4)
Kun otetaan huomioon toiseen kysymykseen annettava vastaus: jos luokittelu välittömäksi syrjinnäksi ei edellytä, että rikotaan välittömästi tai välillisesti laissa nimenomaisesti säädettyjä oikeuksia tai etuja,
—
ovatko direktiivin 2000/43 2 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaan sallittuja sellaiset pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset kansalliset oikeussäännökset tai sellainen kyseessä olevan kaltainen kansallinen oikeuskäytäntö, jonka mukaan syrjinnäksi luokittelu edellyttää, että epäsuotuisampi kohtelu ja epäedulliseen asemaan saattaminen loukkaavat välittömästi tai välillisesti laissa nimenomaisesti säädettyjä oikeuksia tai etuja;
—
jos ne eivät ole sallittuja, onko kansallinen tuomioistuin velvollinen olemaan soveltamatta niitä ja soveltamaan niiden sijasta direktiivissä esitettyjä määritelmiä?
5)
Miten on tulkittava direktiivin 2000/43 8 artiklan 1 kohtaa?
5.1
Edellytetäänkö siinä, että uhri esittää tosiseikat, joiden nojalla syntyy yksiselitteinen, kiistaton ja varma johtopäätös tai päätelmä välittömästä tai välillisestä syrjinnästä, vai riittääkö, että tosiseikat antavat aiheen olettaa tällaista syrjintää tapahtuneen?
5.2
Jos tosiseikkojen perusteella käy ilmi, että
a)
sähkömittarit on sijoitettu ainoastaan romanikaupunginosina tunnetuissa kortteleissa kaduille sähköpylväisiin sellaiselle korkeudelle, josta kuluttajat eivät ylety omin silmin lukemaan mittarilukemia, tunnetuin poikkeuksin näissä molemmissa kaupunginosissa,
b)
ja kaikissa muissa kaupunginosissa toiselle korkeudelle (enintään 1,70 m), josta mittarilukeman pystyy lukemaan omin silmin, yleensä kuluttajan asuntoon tai rakennuksen julkisivuun tai aitaan,
siirtyykö todistustaakka vastaajalle?
5.3
Estääkö todistustaakan siirtymisen vastaajalle se,
a)
että romanikaupunginosina tunnetuissa kortteleissa ei elä ainoastaan romaneja vaan myös muihin etnisiin ryhmiin kuuluvia ihmisiä ja/tai
b)
vastaavasti se, kuinka suuri osa näiden kaupunginosien väestöstä tosiasiallisesti katsoo olevansa romaneja, ja/tai
c)
että sähkönjakeluyritys pitää syitä, joiden vuoksi sähkömittarit on siirretty näissä kaupunginosissa mainitulle seitsemän metrin korkeudelle, yleisesti tunnettuina?
6)
Kun otetaan huomioon viidenteen kysymykseen annettava vastaus:
6.1
Jos direktiivin 2000/43 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että on syytä olettaa syrjintää tapahtuneen, ja jos edellä mainitut tosiseikat aiheuttavat todistustaakan siirtymisen vastaajalle, minkälaista syrjintää näiden tosiseikkojen perusteella voidaan olettaa tapahtuneen — välitöntä syrjintää, välillistä syrjintää vai häirintää?
6.2
Sallitaanko direktiivin 2000/43 säännöksissä välittömän syrjinnän ja/tai häirinnän oikeuttaminen sillä, että tarvittavien ja soveltuvien keinojen avulla noudatetaan laissa säädettyä tavoitetta?
6.3
Kun otetaan huomioon sähkönjakeluyrityksen korostamat laissa säädetyt tavoitteet, joita se noudattaa, voivatko ne oikeuttaa mainituissa kaupunginosissa käytetyn toimenpiteen tilanteessa, jossa
a)
toimenpidettä sovelletaan molemmissa kaupunginosissa kerääntyneiden maksamattomien laskujen ja kuluttajien useiden rikkomusten vuoksi, jotka vaikuttavat sähkölaitteistojen turvallisuuteen, laatuun ja jatkuvaan ja turvalliseen toimintaan tai vaarantavat sen
ja
toimenpidettä sovelletaan kollektiivisesti, riippumatta siitä, onko kyseinen kuluttaja maksanut sähkön jakelusta ja toimituksesta saamansa laskut vai ei, ja riippumatta siitä, onko todettu, että kyseinen kuluttaja on tehnyt jonkin rikkomuksen (käsitellyt sähkömittarin lukemia, tehnyt laittoman liitännän ja/tai käyttänyt laittomasti sähköä laskematta kulutusta ja maksamatta siitä tai käyttänyt verkkoa joillakin muilla tavoilla, jotka vaikuttavat sähkölaitteistojen turvallisuuteen, laatuun ja jatkuvaan ja turvalliseen toimintaan tai vaarantavat sen),
b)
kaikista vastaavista rikkomuksista vahvistetaan oikeussäännöissä ja jakelusopimuksen yleisissä sopimusehdoissa (jäljempänä jakelusopimus) siviilioikeudellinen, hallinnollinen ja rikosoikeudellinen vastuu,
c)
jakelusopimuksen yleisten sopimusehtojen 27 kohdan 2 alakohdan lauseke — jonka mukaan jakeluyritys varmistaa mahdollisuuden sähkömittarin lukeman omin silmin tapahtuvaan tarkastukseen kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä — ei anna kuluttajalle tosiasiallista mahdollisuutta tarkastaa omia mittarilukemiaan henkilökohtaisesti ja säännöllisesti,
d)
on mahdollista asentaa kuluttajan nimenomaisesta kirjallisesta pyynnöstä kuluttajan asuntoon tarkastussähkömittari, josta hänen on maksettava maksu,
e)
toimenpide on erityinen ja näkyvä tunnusmerkki kuluttajan muodossa tai toisessa esiintyvästä epärehellisyydestä, joka sähkönjakeluyrityksen väitteen mukaan on tämän toimenpiteen perusteena yleisesti tunnettujen syiden vuoksi,
f)
on olemassa muita teknisiä välineitä ja toimenpiteitä sähkömittarien suojaamiseksi kajoamiselta,
g)
sähköjakeluyrityksen edustaja toteaa, että toisen kaupungin romanikaupunginosissa toteutettu vastaava toimenpide ei ole kyennyt estämään sähkömittareihin kajoamista,
h)
näihin kaupunginosiin asennetun sähkölaitteiston — muuntaja-aseman — turvaamiseksi ei oleteta tarvittavan vastaavia toimenpiteitä kuin sähkömittarin yhteydessä?
(1) Rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29.6.2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/43/EY (EYVL L 180, s. 22).
(2) Energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä neuvoston direktiivin 93/76/ETY kumoamisesta 5.4.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/32/EY (EYVL L 114, s. 64).
(3) Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta 26.6.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/54/EY (EUVL L 176, s. 37).
(4) Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13.7.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY (EUVL L 211, s. 55).
Full & Egal Universal Law Academy