26.11.2011
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 347/8
Valitus, jonka Ziegler SA on tehnyt 25.8.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-199/08, Ziegler v. komissio, 16.6.2011 antamasta tuomiosta
(Asia C-439/11 P)
2011/C 347/13
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Valittaja: Ziegler SA (edustajat: avocat J.-F. Bellis, avocat M. Favart ja avocat A. Bailleux)
Muu osapuoli: Euroopan komissio
Vaatimukset
—
Valitus on otettava käsiteltäväksi ja se on todettava perustelluksi
—
unionin yleisen tuomioistuimen 16.6.2011 asiassa T-199/08, Ziegler v. komissio, antama tuomio on kumottava ja unionin tuomioistuimen on ratkaistava asia itse
—
ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset on hyväksyttävä ja siten kumottava EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 11.3.2008 tehty komission päätös C(2008) 926 lopullinen (asia COMP/38.543 — Kansainväliset muuttopalvelut) tai toissijaisesti valittajalle kyseisellä päätöksellä määrätty sakko tai vielä toissijaisesti alennettava sitä huomattavasti
—
komissio on velvoitettava korvaamaan asian käsittelemisestä molemmissa oikeusasteissa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja vetoaa valituksensa tueksi neljään valitusperusteeseen.
Valittaja esittää ensimmäisellä valitusperusteellaan, että unionin yleinen tuomioistuin teki useita oikeudellisia virheitä, koska se totesi valituksenalaisessa tuomiossa, että komissio saattoi laillisesti todeta käsitettä ”vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan” koskevien suuntaviivojensa perusteella, että se kilpailusääntöjen rikkominen, josta vastaajaa moititaan, oli omiaan vaikuttamaan SEUT 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla tuntuvasti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
Valittaja väittää toisella valitusperusteellaan, että unionin yleinen tuomioistuin sovelsi virheellisesti unionin oikeutta, erityisesti SEUT 296 artiklaa, ja loukkasi perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin sekä yhdenvertaisuusperiaatetta ja syrjinnän kiellon periaatetta, kun se totesi, ettei komissio ollut laiminlyönyt perusteluvelvoitettaan, kun se oli tukeutunut yksin rikkomisen ”erittäin vakavaan” luonteeseen määrittääkseen myynnin, johon liittyi kilpailusääntöjen rikkomista, prosentuaalisen osuuden, jota käytettiin asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta hyväksyttyjen suuntaviivojen perusteella valittajalle määrättävän sakon perusmäärän laskemisessa.
Ziegler-yhtiö esittää kolmannella valitusperusteellaan, että valituksenalaista tuomiota rasittaa perustelujen puutteellisuus siltä osin kuin siinä ei oteta kantaa komission objektiivisen puolueettomuuden puuttumista koskevaan kanneperusteeseen, ja että mainitun kanneperusteen sivuuttamisella loukattiin oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja hyvää hallintoa koskevia perusoikeuksia.
Valittaja väittää neljännellä valitusperusteellaan, että valituksenalaisessa tuomiossa sovellettiin virheellisesti unionin oikeutta ja erityisesti yhdenvertaisuusperiaatetta ja syrjinnän kiellon periaatetta, koska siinä ei siitäkään huolimatta, että komission todettiin jättäneen tutkimatta valittajan taloudellisen tilanteen asianmukaisesti, kyseenalaistettu sitä, ettei komissio ollut edes tarkastellut mahdollisuutta alentaa valittajan sakkoa sakkojen laskentaa koskevien suuntaviivojen 37 kohdan perusteella, vaikka se alensi mainitun kohdan perusteella toisen samasta kilpailusääntöjen rikkomisesta rangaistuksen saaneen yrityksen sakkoa.
(1) Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EYVL L 1, s. 1).
Full & Egal Universal Law Academy