28.1.2012
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 25/37
Valitus, jonka Muhamad Mugraby on tehnyt 22.11.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-292/09, Muhamad Mugraby v. Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, 6.9.2011 antamasta määräyksestä
(Asia C-581/11 P)
2012/C 25/72
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: Muhamad Mugraby (edustaja: Advocate S. Delhaye)
Muut osapuolet: Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio
Vaatimukset
Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta
1)
toteamaan, että komissio on jättänyt ryhtymättä toimenpiteisiin siltä osin kuin on kyse
i)
valittajan vaatimuksesta siitä, että komission on esitettävä neuvostolle suositus, joka koskee sitä, että asetuksen (EY) N:o 1638/2006 (1) 28 artiklassa tarkoitetun Libanonille maksettavan yhteisön tuen maksaminen on keskeytettävä, koska mainitun asetuksen mukaan tällaisia toimenpiteitä edellytetään ja ne ovat asetuksen mukaan käytettävissä
ii)
valittajan vaatimuksesta siitä, että komission, joka on se viranomainen, joka on suoraan vastuussa erilaisten Libanoniin kohdistuvien unionin tukiohjelmien täytäntöönpanosta, lykkää kyseisten ohjelmien täytäntöönpanoa niin kauan kun tutkitaan kysymystä sellaisista jatkuvista perusoikeuksien — mukaan lukien valittajan perusoikeudet — loukkauksista, joihin Libanonin väitetään syyllistyneen
2)
toteamaan, että neuvosto on EU–Libanon -assosiaationeuvoston osana jättänyt ryhtymättä toimenpiteisiin siltä osin kuin on kyse valittajan vaatimuksesta siitä, että neuvoston olisi kehotettava komissiota suosittelemaan neuvostolle sellaisten erityisten ja tehokkaiden toimenpiteiden toteuttamista, jotka koskevat unionin tukea Libanonille Libanonin ja yhteisön välisen assosiaatiosopimuksen (2) mukaisesti, osapuolten mainittuun sopimukseen perustuvien velvollisuuksien täyttämiseksi
3)
toteamaan, että EU, komissio, joka valvoo perussopimusten noudattamista ja on se viranomainen, joka on suoraan vastuussa erilaisten Libanoniin kohdistuvien unionin tukiohjelmien täytäntöönpanosta, ja neuvosto EU–Libanon -assosiaationeuvoston osana ovat sopimussuhteen ulkopuolisessa vastuussa niistä vahingoista, joita valittajalle on aiheutunut siitä, että ne ovat vuoden 2002 joulukuusta alkaen jättäneet käyttämättä tehokkaasti niitä voimavaroja ja välineitä, joita niillä on ollut käytössään pannakseen assosiaatiosopimuksessa olevan ihmisoikeuslausekkeen tehokkaasti täytäntöön
4)
velvoittamaan komission korvaustoimenpiteenä ehdottamaan neuvostolle EU–Libanon -assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanon keskeyttämistä niin kauan kuin Libanon laiminlyö assosiaatiosopimuksen 2 artiklan soveltamisen valittajaan nähden
5)
velvoittamaan komission rajaamaan voimassaolevien tukiohjelmien (joita komissio panee täytäntöön/valvoo) täytäntöönpanon vain niihin ohjelmiin, joiden nimenomaisena tarkoituksena on edistää perusvapauksia ja jotka eivät merkitse Libanonin viranomaisille annettavaa taloudellista tukea, niin kauan kuin Libanon laiminlyö assosiaatiosopimuksen 2 artiklan soveltamisen valittajaan nähden
6)
velvoittamaan neuvoston kehottamaan komissiota esittämään edellä 4 kohdassa mainitun suosituksen ja toimimaan tässä tarkoituksessa assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoelinten välityksellä
7)
velvoittamaan EU:n, neuvoston ja komission, jotka ovat olleet vastaajina ensimmäisessä oikeusasteessa, korvaamaan valittajalle aiheutuneen aineellisen vahingon ja henkisen kärsimyksen, jonka määräksi on vahvistettava tuomioistuimen kohtuullisena pitämä määrä, ei kuitenkaan alle 5 000 000 euroa, sekä korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja vaatii, että valituksenalainen määräys on kumottava seuraavilla perusteilla:
Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, koska
—
se ei ole ottanut kannetta tutkittavaksi tutkittavaksi ottamista koskevien edellytysten puuttumisen perusteella, vaikka syytä tutkittavaksi ottamatta jättämiselle ei ole ollut
—
se on loukannut valittajan oikeutta nimetä kaikkia vastaajia
—
se on loukannut valittajan puolustautumisoikeuksia, koska se ei ole ottanut huomioon valittajan esittämiä väitteitä
—
se ei ole ratkaissut kaikkia valittajan esittämiä oikeudellisia vaatimuksia
—
se ei ole ottanut huomioon EU-oikeutta ja EU:n kansainvälisoikeudellisia velvoitteita, ja se on perustanut määräyksen EU-toimielimen antamiin asetuksiin.
Valittaja väittää myös, että unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi virheellisesti EU–Libanon -assosiaatiosopimusta, kun se katsoi, ettei sillä ole oikeudellista perustetta tulkita ”laajaa harkintavaltaa”, ja kun se totesi, ettei sillä ollut toimivaltaa antaa määräyksiä EU:n neuvostolle ja Euroopan komissiolle.
Valittaja väittää edellä esitetyn perusteella, että unionin yleinen tuomioistuin on evännyt häneltä oikeussuojakeinot.
(1) Eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä 24.10.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1638/2006 (EUVL L 310, s. 1).
(2) Euroopan yhteisön ja Libanonin tasavallan väliaikainen sopimus kaupasta ja kaupan liitännäistoimenpiteistä (EUVL 2002, L 2002, s. 1).
Full & Egal Universal Law Academy