28.1.2012
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 25/44
Valitus, jonka New Yorker SHK Jeans GMbH & Co. KG, aiemmin New Yorker SHK Jeans GMbH on tehnyt 2.12.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-415/09, New Yorker SHK Jeans GMbH & Co. KG, aiemmin New Yorker SHK Jeans GMbH v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), Vallis K. — Vallis A. & Co. O.E, 29.9.2011 antamasta tuomiosta
(Asia C-621/11)
2012/C 25/82
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: New Yorker SHK Jeans GMbH & Co. KG, aiemmin New Yorker SHK Jeans GMbH (edustajat: Rechtsanwalt V. Spitz, Rechtsanwalt A. Gaul, Rechtsanwalt T. Golda ja Rechtsanwalt S. Kirchstein-Freund)
Muut osapuolet: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), Vallis K. — Vallis A. & Co. O.E.
Vaatimukset
Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin
1)
kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-415/09 29.9.2011 antaman tuomion, ja
a)
kumoaa sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ensimmäisen valituslautakunnan 30.9.2009 tekemän päätöksen siltä osin kuin valitus on hylätty ja luokkaan 25 kuuluvia tavaroita koskevan hakemuksen hylkääminen vahvistettu;
toissijaisesti
b)
palauttaa asian unionin yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi,
2)
velvoittaa sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) korvaamaan ensimmäisessä oikeusasteessa ja valitusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
—
Sellaisen lisänäytön huomioon ottamisella, joka on esitetty tällaisen näytön esittämistä koskevan SMHV:n asettaman määräajan jälkeen, rikotaan tavaramerkkiasetuksen (1) 42 artiklan 2 ja 3 kohtaa, 76 artiklan 2 kohtaa (aiemmat tavaramerkkiasetuksen 43 artiklan 2 ja 3 kohta sekä 74 artiklan 2 kohta) ja täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 2 kohtaa.
—
Sellaisen näytön esittäminen, jolla osoitetaan väitteen kohteena olevan merkin tosiasiallinen käyttö, kuuluu ainoastaan täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 2 kohdan soveltamisalaan. Täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 2 kohdan sanamuoto ei jätä harkintavaltaa. Tämän vuoksi tavaramerkkiasetuksen 76 artiklan 2 kohtaa ei voida tältä osin soveltaa. Mikäli väitteen kohteena olevan merkin tosiasiallista käyttöä ei ole näytetty toteen SMHV:n täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 2 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti asettaman määräajan kuluessa, väite on hylättävä.
—
Näin ollen siinä tapauksessa, että SMHV pyytää väitteentekijää toimittamaan huomautuksensa vastauksena hakijan esittämiin perusteluihin esitetyn näytön osalta, väitteentekijä voi tavaramerkkiasetuksen 75 artiklan ja täytäntöönpanoasetuksen 20 säännön 4 kohdan nojalla esittää huomautuksensa. Esitettyä lisänäyttöä ei kuitenkaan voida ottaa huomioon, koska se on esitetty määräajan päättymisen jälkeen. SMHV on rikkonut tavaramerkkiasetuksen 42 artiklan 2 ja 3 kohtaa ja täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 2 kohtaa, kun se on ottanut määräajan päättymisen jälkeen esitetyn näytön huomioon.
—
Pelkät hakijan esittämät huomautukset, joissa hakija riitauttaa määräajan puitteissa esitetyn näytön riittävyyden, ei riitä perusteeksi käyttöä koskevan lisänäytön huomioon ottamiselle.
—
Vaikka tavaramerkkiasetuksen 76 artiklan 2 kohdan katsotaan soveltuvan täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 2 kohdassa säädetyn määräajan jälkeen esitettyyn käyttöä koskevaan näyttöön, nyt käsiteltävässä asiassa on rikottu tavaramerkkiasetuksen 42 artiklan 2 ja 3 kohtaa ja 76 artiklan 2 kohtaa sekä täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 2 kohtaa.
—
Myöhemmin esitetty näyttö ei ole ollut lisänäyttöä. Lisänäyttö edellyttää, että ensimmäisen määräajan kuluessa esitetyllä näytöllä on osoitettu väitteen kohteena olevan merkin tosiasiallinen käyttö ja että myöhemmin esitetty näyttö vain vahvistaa jo osoitetut seikat. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut tavaramerkkiasetuksen 76 artiklan 2 kohtaa, kun se on sallinut tämän säännöksen soveltamisen valitusmenettelyssä.
—
Tavaramerkkiasetuksen 76 artiklan 2 kohdan mukaista harkintavaltaa on käytetty väärin. SMHV on syyllistynyt harkintavallan väärinkäyttöön, kun se on ottanut huomioon sen, että käyttöä koskevien lisätietojen esittäminen oli väitteentekijän kannalta välttämätöntä. Vastaajan ei tarvitse ottaa huomioon sitä, onko lisänäytön esittäminen menettelyn jonkin osapuolen kannalta välttämätöntä. Asianomaisen osapuolen on itse vastattava tähän kysymykseen. Lisäksi SMHV on jättänyt huomiotta myöhemmät olosuhteet. Se ei edes ottanut tarkisteltavaksi ensin toimitetun aineiston merkitystä. Unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut sovellettavaa lakia, kun se on katsonut, että harkintavallan väärinkäyttöä ei tapahtunut.
(1) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:ro 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).
Full & Egal Universal Law Academy