21.4.2012
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 118/10
Valitus, jonka Grand Hotel Abi d'Oru SpA on tehnyt 8.12.2011 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-394/08, T-408/08, T-453/08 ja T-454/08, Regione autonoma della Sardegna ym. v. komissio, 20.9.2011 antamasta tuomiosta
(Asia C-633/11 P)
2012/C 118/15
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Valittaja: Grand Hotel Abi d'Oru SpA (edustajat: avvocato D. Dodaro ja avvocato R. F. Masuri)
Muu osapuoli: Euroopan komissio
Vaatimukset
—
unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-394/08, T-408/08, T-453/08 ja T-454/08 20.9.2011 antama tuomio on kumottava niiltä osin kuin siinä
a)
hylätään valittajan esittämä väite, joka koski sitä, että oikaisupäätöksen tiedoksiantovelvollisuutta, josta määrätään EY 254 artiklan 3 kohdassa ja säädetään asetuksen (EY) N:o 659/99 20 artiklan 1 kohdassa, ei ollut noudatettu (tuomion 103–112 kohta)
b)
hylätään valittajan esittämä väite, jonka mukaan perusteluvelvollisuutta oli loukattu siltä osin kuin kyse oli riidanalaisen tuen kannustusvaikutuksen arvioinnista (tuomion 136–145 ja 218–228 kohta),
sillä perusteella, että kanneperusteita on vääristelty ja että perusteluissa on oikeudellinen virhe ja ne ovat epäjohdonmukaisia sekä ristiriitaisia
—
Euroopan komission 2.7.2008 tekemä päätös 2008/854/EY, joka liittyy tukiohjelmaan ”Vuoden 1998 aluelaki nro 9 — tuen nro 272/98 väärinkäyttö”, C 1/04 (ex NN 158/03 ja CP 15/2003) (EUVL L 302, s. 9) on kumottava
—
Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut molemmissa oikeusasteissa.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
EY 254 artiklaa ja asetusta N:o 659/99 on sovellettu väärin valituksenalaisessa tuomiossa, ja sen perustelut ovat epäjohdonmukaisia ja ristiriitaisia niiltä osin kuin niissä todetaan, että oikaisupäätös oli osoitettu yksinomaan Italian tasavallalle eikä riidanalaisen tuen saajille ja ettei komissiolla näin ollen ollut EY 254 artiklan 3 kohtaan perustuvaa velvollisuutta antaa tietoa oikaisupäätöksestä Grand Hotel Abi d'Orulle (tuomion 107 kohta). Nämä perustelut ovat valittajan mukaan ristiriidassa valituksenalaisen tuomion 71 ja 72 kohdan kanssa.
Valituksenalaisessa tuomiossa ei suostuta katsomaan, että oikaisupäätös olisi toiminnallisesti erilainen kuin muodollisen tutkintamenettelyn aloittamispäätös, sillä ensin mainittu kuuluu jo aloitettuun menettelyyn, mistä kantajan mukaan aiheutuu velvollisuus ottaa huomioon ne asianosaiset, jotka konkreettisesti jo ovat osallistuneet tuohon menettelyyn. Yleinen tuomioistuin on tehnyt asetuksen N:o 659/99 20 artiklan 1 kohdan soveltamisalaa koskevan arviointivirheen, kun se on rinnastanut oikaisupäätöksen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamispäätökseen.
Valituksenalaisessa tuomiossa on vääristelty kanneperusteita; siinä on oikeudellinen virhe ja sen perustelut ovat epäjohdonmukaisia ja ristiriitaisia, koska yleinen tuomioistuin ei ole edes hiljaisesti perustellut niitä syitä, joiden vuoksi se hylkäsi vaatimukset, jotka koskivat sitä, että komissio oli tehnyt ilmeisen arviointivirheen tuen kannustusvaikutusta arvioidessaan.
Lopuksi sekä komissio riidanalaisessa päätöksessään että yleinen tuomioistuin valituksenalaisessa tuomiossaan ovat vääristelleet kantajan aikomuksia, koska ne ovat katsoneet sen halunneen siirtää yksilötasolle yleistä järjestelmää koskevan päätöksen, ja koska ne olivat tämän epäselvyyden vuoksi virheellisesti kieltäytyneet ottamasta huomioon sitä vaikutusta, joka kantajan niille esittämillä seikoilla saattoi olla, kun tukiohjelman ulottuvuutta arvioitiin yleiseltä kannalta katsoen.
Full & Egal Universal Law Academy