19.3.2011
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 89/20
Kanne 4.1.2011 — Portugali v. komissio
(Asia T-2/11)
2011/C 89/42
Oikeudenkäyntikieli: portugali
Asianosaiset
Kantaja: Portugalin tasavalta (asiamiehet: L. Inez Fernandes, M. Figueiredo ja J. Saraiva de Almeida)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
—
Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 4.11.2010 tehty komission päätös C(2010) 7555 on kumottava siltä osin kuin siinä sovellettiin Portugaliin POSEI-toimenpiteeseen vuosina 2005, 2006 ja 2007 liittynyttä, määrältään 743 251,25 euron suuruista yksittäistä rahoitusoikaisua
—
Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kantaja esittää kanteensa tueksi neljä kanneperustetta, joita ovat asetuksen N:o 885/2006 (1) 11 artiklan rikkominen, asetuksen N:o 43/2003 (2) johdanto-osan 28 perustelukappaleen virheellinen tulkinta, asetuksen (EY) N:o 1258/1999 (3) 7 artiklan 4 kohdan rikkominen ja yhdenvertaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden loukkaaminen.
Ensimmäisellä perusteellaan kantaja väittää, että komissio tulkitsi virheellisesti asetuksen N:o 885/2006 1 artiklaa, koska se ei esittänyt mitään tarkastusten lopputulosta tai vuosia 2005 ja 2006 koskevaa huomiota eikä antanut näin Portugalin viranomaisille mahdollisuutta osoittaa näiden päätelmien olleen mainittujen vuosien osalta virheelliset tai korjata mahdollisia puutteita unionin säännösten noudattamisen varmistamiseksi, ja esti niitä näin ollen käyttämästä mainitulla säännöksellä jäsenvaltioille annettua menettelyllisestä taetta.
Toisella kanneperusteellaan kantaja väittää, että komissio tulkitsi virheellisesti asetuksen N:o 43/2003 johdanto-osan 28 perustelukappaletta, koska se yhtäältä katsoi, että Portugalin viranomaisten suorittama valvonta oli unionin säännöstön valossa riittämätöntä, kun otetaan huomioon todetut sääntöjenvastaisuudet, selittämättä kuitenkaan missään vaiheessa, miten tai mistä syystä tämän valvonnan olisi pitänyt olla erilaista tai laajempaa, ja koska se toisaalta piti tätä valvontaa riittävänä rahoitusoikaisun laskemiseksi.
Kantaja lisää, että komissio tulkitsi virheellisesti asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohtaa, jonka mukaan komissio päättää menoista, jotka jätetään yhteisörahoituksen ulkopuolelle, jos se toteaa, ettei kyseisiä menoja ole toteutettu yhteisön sääntöjen mukaisesti, kun se jätti Portugalin tasavallan menot yhteisörahoituksen ulkopuolelle sen vuoksi, että se totesi virheellisesti, ettei niitä ollut toteutettu näiden sääntöjen mukaisesti.
Kolmannella kanneperusteellaan kantaja väittää, että komissio tulkitsi virheellisesti asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohtaa, kun se ei ottanut EMOTR:n tukiosaston menojen valvonnassa lainkaan huomioon 23.12.1997 päivätyssä valmisteluasiakirjassa VI/330/97 olevaa ohjeistusta, jonka se on itse laatinut ja jota sen on noudatettava erityisesti kyseisen säännöksen soveltamisessa rahoitusoikaisujen laskentaan.
Lopuksi kantaja väittää, että komissio loukkasi edellä mainitun ohjeistuksen noudattamatta jättämisen vuoksi myös yhdenvertaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Yhdenvertaisuusperiaatetta se rikkoi, koska se ei kohdellut Portugalin tasavallan tilannetta samalla tavalla kuin muita vastaavia tilanteita, erityisesti jättämällä soveltamatta mainitun ohjeistuksen mukaista viiden prosentin oikaisukerrointa. Komissio loukkasi suhteellisuusperiaatetta, koska se juuri tämän ohjeistuksen noudattamatta jättämisen vuoksi sovelsi kyseessä oleva taloudellinen vahinko huomioon ottaen asianmukaisia oikaisukertoimia huomattavasti korkeampia, eli 44,32–90,48 prosentin suuruisia, oikaisukertoimia.
Tästä viimeksi mainitusta syystä komissio rikkoi myös asetuksen N:o 1258/1999 7 artiklan 4 kohtaa, jonka mukaan ”komissio arvioi rahoituksen ulkopuolelle jätettävät menot ottaen huomioon erityisesti todetun epäsäännönmukaisuuden merkittävyyden. Komissio ottaa tällöin huomioon rikkomuksen laadun ja vakavuuden sekä yhteisölle aiheutuneen taloudellisen vahingon”.
(1) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten hyväksymisen sekä maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta 21.6.2006 annettu komission asetus (EUVL L 171, s. 90).
(2) Neuvoston asetusten (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001 ja (EY) N:o 1454/2001 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kasvituotteiden paikalliseen tuotantoon yhteisön syrjäisimmillä alueilla myönnettävien tukien osalta 23.12.2002 annettu komission asetus (EYVL 2003, L 7, s. 25).
(3) Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 17.5.1999 annettu neuvoston asetus (EYVL L 160, s. 103).
Full & Egal Universal Law Academy