EUR-Lex -  62011TN0297 - FI

30.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 226/28

Kanne 10.6.2011 — Buzzi Unicem v. komissio

(Asia T-297/11)

2011/C 226/56

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Buzzi Unicem (Casale Monferrato, Italia) (edustaja: avvocati C. Osti ja A. Prastaro)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan riidanalaisen päätöksen kokonaisuudessaan perustelujen puuttumisen tai riittämättömien perustelujen ja tästä seuranneen kantajan puolustautumisoikeuksien loukkaamisen sekä hyvän hallinnon periaatteen loukkaamisen vuoksi

—

kumoamaan riidanalaisen päätöksen kokonaisuudessaan toimivallan ylityksen tai harkintavallan väärinkäytön vuoksi, mistä on aiheutunut todistustaakan kääntyminen

—

kumoamaan riidanalaisen päätöksen kokonaisuudessaan tai osittain komissiolle 18 artiklalla annetun toimivallan ylityksen, suhteellisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon periaatteen loukkaamisen ja kontradiktorisen menettelyn noudattamatta jättämisen, millä on rikottu komission Best Practices'ia, vuoksi

—

joka tapauksessa, velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu puuttuviin tai riittämättömiin perusteluihin, puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen ja hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen

—

Kantaja väittää, että riidanalaisessa päätöksessä ei ole noudatettu komission perusteluvelvollisuutta ja että sillä loukataan kantajan puolustautumisoikeuksia, koska siinä ei anneta (tai annetaan täysin riittämättömästi) tietoja tutkimuksen kohteesta ja ulottuvuudesta.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu toimivallan ylittämiseen ja harkintavallan väärinkäyttöön sekä todistustaakan kääntämiseen

—

Kantaja väittää, että komissio on ylittänyt toimivaltansa ja käyttänyt väärin harkintavaltaansa, koska tietojensaantipyynnöllä pyritään jo sen hallussa olevien tietojen tarkistamiseen eikä markkinoita koskevan täydellisen tietokannan laatimiseen tietojen puuttuessa. Tällä loukataan myös syyttömyysolettamaa koskevaa periaatetta ja käännetään selvästi todistustaakka.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu asetuksen N:o 1/2003 18 artiklassa säädettyjen toimivaltuuksien ylittämiseen

—

Kantaja väittää, että komission pyynnöt ovat tyypiltään sellaisia, että niillä ylitetään 18 artiklassa, jonka mukaan komissio voi pyytää tarvittavia tietoja vain sellaisista seikoista, jotka voivat olla yrityksen tiedossa, ja pyytää yritystä ilmaisemaan sille niihin liittyvät, yrityksen hallussa olevat asiakirjat, säädetyt toimivaltuudet..

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen ja 18 artiklassa säädettyjen toimivaltuuksien ylittämiseen

—

Kantaja väittää, että riidanalaisessa päätöksessä ylitetään tarpeellisuudelle 18 artiklassa asetetut rajat ja että sillä loukataan suhteellisuusperiaatetta sekä sen vuoksi, että sillä vaaditaan tarpeettomia tietoja, että sen vuoksi, ettei siinä etsitä useampien toimenpiteiden joukosta sitä, josta olisi aiheutunut vähemmän haittaa yritykselle, ja myöskin sen vuoksi, että kantajaan kohdistuvat vaatimukset ovat ylenpalttisia.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu komission Best practices'in ja hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen

—

Kantaja väittää, että komissio on loukannut Best practices'iaan, koska se on ensin pyytänyt kantajaa kommentoimaan riidanalaisesta päätöksestä tehtyä luonnosta, mutta se ei tämän jälkeen ole ottanut huomioon näitä kommentteja, varsinkin kun otetaan huomioon, että riidanalainen päätös poikkeaa huomattavasti luonnoksesta. Se väittää lisäksi, että pyyntöjen jatkuva muuttaminen osoittaa selvästi, että komissio ei ollut toiminnassaan noudattanut huolellisuutta, ja tämä on hyvän hallinnon periaatteen vastaista.

Full & Egal Universal Law Academy