13.8.2011
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 238/34
Kanne 15.6.2011 — MasterCard ym. v. komissio
(Asia T-330/11)
2011/C 238/59
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantajat: MasterCard, Inc. (Wilmington, Yhdysvallat), MasterCard International, Inc. (Wilmington, Yhdysvallat) ja MasterCard Europe SPRL (Waterloo, Belgia) (edustajat: asianajajat B. Amory, V. Brophy ja S. McInnes)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
toteamaan, että kanne voidaan ottaa tutkittavaksi
—
kumoamaan kokonaisuudessaan komission kielteisen päätöksen, joka perustuu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43) 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun poikkeukseen
—
toteamaan, että komission tulkinta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklasta on oikeudellisesti perusteeton
—
velvoittamaan komission korvaamaan menettelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut, kantajien oikeudenkäyntikulut mukaan lukien.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste perustuu siihen, että komissio on rikkonut asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohtaa ja 8 artiklan 1 kohtaa, koska
—
komissio ei ole osoittanut, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät
—
seikat, joihin komissio vetoaa, eivät perustu tosiseikkoihin
—
ylivoimainen yleinen etu edellyttää EIM Business and Policy Researchin toimittamien sellaisten asiakirjojen ilmaisemista, jotka liittyvät ”Costs and benefits to merchants of accepting different payment methods” -nimiseen tutkimukseen (Useiden maksutapojen hyväksymisen kustannukset ja hyödyt kauppiaille) (COMP/2009/D1/020).
2)
Toinen kanneperuste perustuu siihen, että komissio on tehnyt oikeudellisen virheen ja rikkonut asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä komission työjärjestyksen muuttamisesta tehdyn komission päätöksen (EUVL L 55, s. 60) liitteessä olevaa 2 artiklaa, koska
—
komissio aloitti lainvastaisesti hakemuksen käsittelyn uudelleen
—
komissio jatkoi lainvastaisesti hakemuksen käsittelylle asetettua määräaikaa 15 työpäivällä.
Full & Egal Universal Law Academy