17.11.2014
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 409/3
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 11.9.2014 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Rechtbank van eerste aanleg te Brussel – Belgia) – Essent Belgium NV v. Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits- en Gasmarkt
(Yhdistetyt asiat C-204/12–C-208/12) (1)
((Ennakkoratkaisupyyntö - Kansallinen tukijärjestelmä, jossa määrätään jälkimarkkinakelpoisten vihreiden sertifikaattien myöntämisestä kyseisellä alueella sijaitseville laitoksille, joissa tuotetaan sähköä uusiutuvista energianlähteistä - Sähköntuottajien velvollisuus antaa vuosittain toimivaltaiselle sääntelyviranomaiselle tietty määrä sertifikaatteja - Muista Euroopan unionin jäsenvaltioista ja ETA-sopimuksen sopimusvaltioista peräisin olevien alkuperätodistusten huomioon ottamisesta kieltäytyminen - Hallinnollinen seuraamusmaksu siinä tapauksessa, että sertifikaatteja ei anneta - Direktiivi 2001/77/EY - 5 artikla - Tavaroiden vapaa liikkuvuus - EY 28 artikla - ETA-sopimuksen 11 ja 13 artikla - Direktiivi 2003/54/EY - 3 artikla))
2014/C 409/03
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Rechtbank van eerste aanleg te Brussel
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Essent Belgium NV
Vastapuoli: Vlaamse Reguleringsinstantie voor de Elektriciteits- en Gasmarkt
Muut osapuolet: Vlaams Gewest ja Vlaamse Gemeenschap (C-204/12, C-206/12 ja C-208/12)
Tuomiolauselma
1)
Sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla 27.9.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/77/EY 5 artiklaa on tulkittava niin, ettei se ole esteenä pääasioissa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle tukijärjestelmälle, jossa säädetään siitä, että toimivaltainen alueellinen sääntelyviranomainen myöntää jälkimarkkinakelpoisia sertifikaatteja kyseisellä alueella uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön perusteella ja jossa asetetaan sähkön toimittajille velvollisuus esittää vuosittain mainitulle viranomaiselle hallinnollisen seuraamusmaksun uhalla mainitunlaisia sertifikaatteja tietty määrä, joka vastaa osuutta niiden kaikista sähköntoimituksista kyseisellä alueella, mutta jonka mukaan kyseisillä toimittajilla ei ole oikeutta täyttää mainittua velvollisuutta käyttämällä muista Euroopan unionin jäsenvaltioista tai ETA-sopimuksen sopimuspuolina olevista kolmansista valtioista peräisin olevia alkuperätakuita.
2)
EY 28 ja EY 30 artiklaa sekä Euroopan talousalueesta 2.5.1992 tehdyn sopimuksen 11 ja 13 artiklaa on tulkittava niin, etteivät ne ole esteenä tämän tuomiolauselman 1 kohdassa kuvatun kaltaiselle kansalliselle tukijärjestelmälle, kunhan
—
perustetaan mekanismeja, joilla varmistetaan sertifikaattien todellisten sellaisten markkinoiden perustaminen, joilla kysyntä ja tarjonta voivat kohdata toisensa ja voidaan saavuttaa tasapaino siten, että asianomaiset toimittajat voivat todella hankkia sieltä sertifikaatteja kohtuullisin ehdoin
—
niiden toimittajien, jotka eivät ole täyttäneet tuomiolauselman 1 kohdassa mainittua velvoitetta, maksettavan hallinnollisen seuraamusmaksun laskentatapa ja määrä vahvistetaan niin, ettei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tuottajien kannustamiseksi lisäämään tosiasiallisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotantoaan ja tuottajia, joita mainittu velvoite koskee, todella hankkimasta vaadittuja sertifikaatteja, ja vältetään se, että mainituille toimijoille aiheutetaan liiallisesti haittaa.
3)
SEUT 18 artiklaan, Euroopan talousalueesta 2.5.1992 tehdyn sopimuksen 4 artiklaan ja sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta 26.6.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY 3 artiklan 1 kohtaan sisältyviä syrjintäkieltoja on tulkittava niin, etteivät ne ole esteenä tämän tuomiolauselman 1 kohdassa kuvatun kaltaiselle kansalliselle tukijärjestelmälle.
(1) EUVL C 227, 28.7.2012.
Full & Egal Universal Law Academy