24.3.2012
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 89/18
Valitus, jonka Groupe Gascogne SA on tehnyt 6.2.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-72/06, Groupe Gascogne v. komissio, 16.11.2011 antamasta tuomiosta
(Asia C-58/12 P)
2012/C 89/29
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Valittaja: Groupe Gascogne SA (edustajat: asianajajat P. Hubert ja E. Durand)
Muu osapuoli: Euroopan komissio
Vaatimukset
—
Tuomio on kumottava siltä osin kuin siinä hylättiin Groupe Gascognen kanne komission EY 81 artiklan mukaisesta menettelystä 30.11.2005 tekemästä päätöksestä K(2005) 4634 lopullinen (asia COMP/38.354 – Teollisuussäkit) ja velvoitettiin Groupe Gascogne korvaamaan oikeudenkäyntikulut
—
tuomio on kumottava siltä osin kuin siinä vahvistettiin valittajalle päätöksellä määrätty sakko
—
asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta se ratkaisee asian unionin tuomioistuimen ohjeiden mukaisesti tai sakon määrä on vahvistettava sellaiseksi,
—
ettei se ylitä 10 prosenttia Sachsan ja Groupe Gascogne S.A.:n, jotka ovat ainoat tässä menettelyssä kyseiset yritykset, yhteenlasketusta liikevaihdosta,
—
ja että siinä otetaan huomioon se, että menettely unionin yleisessä tuomioistuimessa kesti selvästi liian kauan
—
vastaajana oleva Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut molemmissa oikeusasteissa.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja väittää ensimmäisessä valitusperusteessa, että unionin yleinen tuomioistuin jätti oikeudellisesti virheellisesti tarkastelematta Lissabonin sopimuksen voimaantulon johdosta 1.12.2009 unionin oikeusjärjestykseen tehtyjen muutosten vaikutuksia, erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 48 artiklan määräysten, joissa suojataan syyttömyysolettamaa, soveltamisen vaikutusta käsiteltävässä asiassa.
Toisessa valitusperusteessa valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklaa ja unionin perusoikeuskirjan 48 artiklaa, kun se totesi virheellisesti valittajan olevan yhteisvastuussa Sachsan menettelytavoista 1.1.1994 alkaen pelkästään sillä perusteella, että Groupe Gascognen hallussa on 100 prosenttia Sachsan yhtiöpääomasta, ja vahvisti päätöksen siltä osin kuin siinä katsottiin sen vastaavan yhteisvastuullisesti 9,90 miljoonalla eurolla Sachsalle määrätystä sakosta.
Toissijaisesti esitetyssä kolmannessa valitusperusteessa valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen tulkitsemalla virheellisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan käsitettä ”yritys” ja vahvistamalla tämän vuoksi asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 23 artiklan 2 kohdassa säädetyn katon 10 prosenttia liikevaihdosta Groupe Gascognen konserniliikevaihtoon nähden. Valittajan mukaan perustaksi olisi pitänyt ottaa, sikäli kuin Groupe Gascognen voidaan katsoa vastaavan yhteisvastuullisesti Sachsan rikkomisesta, pelkästään yhtiöiden Groupe Gascogne ja Sachsa kumulatiivinen liikevaihto, koska unionin yleinen tuomioistuin ei ole esittänyt syitä, joiden vuoksi Groupe Gascognen muut tytäryhtiöt olisi sisällytettävä ”yritykseen”, joka on vastuussa väitetyistä Sachsan kilpailunvastaisista menettelytavoista.
Lopuksi valittaja väittää neljännessä ja viimeisessä valitusperusteessa, joka on myös esitetty toissijaisesti, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan määräyksiä siltä osin kuin valittajaa ei kuultu kohtuullisessa määräajassa.
(1) [EY] 81 ja [EY] 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EYVL 2003, L 1, s. 1).
Full & Egal Universal Law Academy