26.5.2012
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 151/19
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Plodvdiv (Bulgaria) on esittänyt 7.3.2012 — AES 3C Maritza East 1 EOOD v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” Plovdiv
(Asia C-124/12)
2012/C 151/34
Oikeudenkäyntikieli: bulgaria
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Administrativen sad Plodvdiv
Pääasian asianosaiset
Kantaja: AES 3C Maritza East 1 EOOD
Vastaaja: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” Plovdiv
Ennakkoratkaisukysymykset
1)
Onko arvonlisäverolain 70 §:n 1 momentin 2 kohdan kaltainen säännös, jonka mukaan verovelvolliselle ei myönnetä oikeutta vähentää arvonlisäveroa vastaanotetuista kuljetuspalveluista, työvaatteista ja suojavarusteista sekä työmatkoista maksetuista kustannuksista, koska kyseiset tavarat ja palvelut on asetettu verovelvolliselle työskentelevien luonnollisten henkilöiden käyttöön vastikkeetta, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 168 artiklan a alakohdan ja 176 artiklan mukainen, kun otetaan huomioon seuraavat seikat:
—
verovelvollinen ei ole tehnyt työntekijöiden kanssa työsopimusta vaan ottaa heidät palvelukseensa toisen verovelvollisen, joka on työntekijöiden työnantaja, kanssa tehdyn ”henkilöstön palvelukseen asettamista” koskevan sopimussuhteen nojalla;
—
vastaanotetut kuljetuspalvelut muodostuvat työtekijöiden kuljettamisesta eri paikkakuntien yksittäisistä kokoontumiskeskuksista työpaikalle ja takaisin, eikä työntekijöiden käytettävissä ole julkisia liikennepalveluja työpaikalle ja takaisin;
—
työlaissa ja työterveyshuoltoa ja työturvallisuutta koskevassa laissa edellytetään työvaatteiden ja suojavarusteiden antamista työntekijöiden käyttöön;
—
oikeus vähentää arvonlisävero kuljetuspalveluista, työvaatteista ja suojavarusteista sekä työmatkakustannuksista olisi kiistaton, jos työntekijöiden työnantaja olisi asettanut kyseiset tavarat ja palvelut työntekijöiden käyttöön ja tarjonnut ne, mutta nyt käsiteltävässä asiassa hankinnat on tehnyt verovelvollinen, joka ei ole työnantaja mutta joka hyötyy työstä ja vastaa siitä aiheutuvista kustannuksista henkilöstön palvelukseen asettamista koskevan sopimuksen nojalla?
2)
Sallitaanko direktiivin 2006/112 176 artiklassa, että jäsenvaltion liittyessä Euroopan unioniin se voi ottaa käyttöön arvonlisäverolain 70 §:n 1 momentin 2 kohdan kaltaisen vähennysoikeuden käyttöä koskevan rajoittavan ehdon, joka edellyttää, että ”tavarat tai palvelut — – on tarkoitettu vastikkeettomaan käyttöön”, jos liittymispäivään asti voimassa olleessa laissa ei ollut säädetty nimenomaisesti tällaisesta rajoituksesta?
3)
Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, seuraako tästä, että vastaanotetut tavarat ja palvelut on tarkoitettu ”vastikkeettomiin liiketoimiin”, jos ne on ostettu taloudellista toimintaa varten mutta jos niiden käyttö edellyttää luonteensa vuoksi, että ne asetetaan verovelvollisen yrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden käyttöön?
(1) EUVL L 347, s. 1.
Full & Egal Universal Law Academy