26.1.2013
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 26/33
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Lietuvos vyriausiasis administracinis teismas (Liettua) on esittänyt 14.11.2012 — UAB 4finance v. Valstybinė vartotojų teisių apsaugos tarnyba ja Valstybinė mokesčių inspekcija prie Lietuvos Respublikos finansų ministerijos
(Asia C-515/12)
2013/C 26/62
Oikeudenkäyntikieli: liettua
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Lietuvos vyriausiasis administracinis teismas
Pääasian asianosaiset
Valittaja: UAB 4finance
Vastapuolet: Valstybinė vartotojų teisių apsaugos tarnyba ja Valstybinė mokesčių inspekcija prie Lietuvos Respublikos finansų ministerijos
Ennakkoratkaisukysymykset
1)
Onko sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY (1) liitteessä I olevaa 14 kohtaa tulkittava siten, että pyramidimyyntijärjestelmän luomista, käyttämistä tai edistämistä on kaikissa olosuhteissa pidettävä harhaanjohtavana kaupallisena menettelynä ainoastaan, kun kuluttajan on tehtävä suoritus saadakseen korvauksen etupäässä muiden kuluttajien värväämisestä järjestelmään eikä tuotteiden myynnistä tai kulutuksesta?
2)
Jos on niin, että kuluttajan on tehtävä suoritus saadakseen oikeuden korvaukseen, vaikuttaako tämän suorituksen, jonka kuluttaja tekee saadakseen korvauksen etupäässä muiden kuluttajien värväämisestä järjestelmään eikä tuotteiden myynnistä tai kulutuksesta, suuruus siihen, että pyramidimyyntijärjestelmää pidetään direktiivin liitteessä I olevassa 14 kohdassa tarkoitettuna harhaanjohtavana kaupallisena menettelynä? Voidaanko kuluttajien maksamaa osallistumismaksua, joka on täysin symbolinen ja maksetaan kuluttajien henkilöllisyyden tunnistamiseksi, pitää suorituksena, jonka vastineeksi kuluttaja saa mahdollisuuden direktiivin liitteessä I olevassa 14 kohdassa tarkoitettuun korvaukseen?
3)
Onko direktiivin liitteessä I olevaa 14 kohtaa tulkittava siten, että merkitystä on ainoastaan sillä seikalla, että korvaus maksetaan järjestelmään jo rekisteröityneelle kuluttajalle etupäässä muiden kuluttajien värväämisestä järjestelmään eikä tuotteiden myynnistä tai kulutuksesta, vai onko merkitystä myös sillä, missä määrin korvaukset, jotka maksetaan järjestelmään kuuluville kuluttajille uusien kuluttajien värväämisestä, rahoitetaan uusien jäsenten maksamilla osallistumismaksuilla, jotta pyramidimyyntijärjestelmää voidaan pitää harhaanjohtavana kaupallisena menettelynä? Tässä tapauksessa kysytään, onko pyramidimyyntijärjestelmään jo rekisteröityneille kuluttajille maksetut korvaukset rahoitettava kokonaan tai suurimmaksi osaksi uusien jäsenten osallistumismaksuilla?
(1) EUVL L 149, s. 22.
Full & Egal Universal Law Academy