2.3.2013
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 63/11
Valitus, jonka Italian tasavalta on tehnyt 13.12.2012 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-587/10, Italia v. komissio, 27.9.2012 antamasta tuomiosta
(Asia C-587/12 P)
2013/C 63/18
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Valittaja: Italian tasavalta (asiamiehet: avvocato dello Stato G. Palmiere ja avvocato dello Stato P. Gentili)
Muu osapuoli: komissio
Vaatimukset
—
yleisen tuomioistuimen 3.10.2012 sellaisessa asiassa T-257/10, Italian tasavalta v. komissio, antaman ja 3.10.2012 tiedoksiannetun tuomion kumoaminen, jossa tuomioistuinta oli vaadittu SEUT 264 nojalla kumoamaan valtiontuesta N:o C 4/2003 (ex NN 102/2002) 24.3.2010 tehty ja Italian tasavallalle 25.3.2010 päivätyllä SG Greffen kirjeellä (2010) D/4224 tiedoksiannettu komission päätös C(2010) 1711 lopullinen, ja myös kyseisen päätöksen kumoaminen
—
komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Italian tasavalta vetoaa valituksensa tueksi neljään valitusperusteeseen.
Ensimmäisenä perusteena on SEUT 108 artiklan 2 ja 3 kohdan ja asetuksen N:o (EY) N:o 659/1999 4 (1), 6, 7, 10 ja 20 rikkominen. Yleinen tuomioistuin on virheellisesti todennut, että komissio sai tehdä uuden päätöksen aloittamatta uutta kontradiktorista tutkintamenettelyä, johon Italian tasavalta ja asianosaiset osapuolet olisivat voineet osallistua.
Toisena perusteena on SEUT 296 artiklan 2 kohdan rikkominen ja oikeusvoimaa koskevan periaatteen loukkaaminen. Yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt kumota komission uusi päätös, koska siinä toistetaan ensimmäisen päätöksen perusteena ollut virheellinen analyysi.
Kolmantena perusteena on SEUT 107 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1998/2006 (2) 1 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 2 artiklan rikkominen. Yleinen tuomioistuin on tehnyt virheen todetessaan, että riidanalaiset toimet eivät kuulu niihin toimiin, jotka asetuksen mukaan eivät ole valtiontukea.
Neljännen perusteen mukaan valituksenalaisen tuomiolla rikotaan (EY) N:o 659/1999 14 artiklaa ja loukataan suhteellisuusperiaatetta. Yleinen tuomioistuin on virheellisesti jättänyt toteamatta, että komission päätöksessä määrätään perittäväksi takaisin sellainen etu, jota yritys ei tosiasiassa ole koskaan saanut.
(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, s. 1).
(2) Perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 15.12.2006 annettu komission asetus (EY) N:o 1998/2006 (EUVL L 379, s. 5).
Full & Egal Universal Law Academy