UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (seitsemäs jaosto)
28 päivänä lokakuuta 2015 ( *1 )
”Valtiontuki — Maa-alueiden ja tuotantoyksikön myynti ja vuokraus — Päätös, jossa tuki todetaan sisämarkkinoille soveltumattomaksi ja määrätään se perittäväksi takaisin — Tarjouspyyntömenettelyn järjestämättä jättäminen — Markkinahinnan määrittäminen — Yksityinen sijoittaja ‑arviointiperuste — Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”
Asiassa T‑253/12,
Hammar Nordic Plugg AB, kotipaikka Trollhättan (Ruotsi), edustajinaan asianajajat I. Otken Eriksson ja U. Öberg,
kantajana
vastaan
Euroopan komissio, asiamiehinään D. Grespan ja P.-J. Loewenthal, avustajanaan asianajaja L. Sandberg-Morch,
vastaajana
jossa vaaditaan kumoamaan valtiontuesta SA.28809 (C 29/10) (ex NN 42/10 & ex CP 194/09), jonka Ruotsi on toteuttanut Hammar Nordic Plugg AB:n hyväksi, 8.2.2012 annettu komission päätös 2012/293/EU (EUVL L 150, s. 78),
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (seitsemäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: tuomarit M. van der Woude, I. Wiszniewska-Białecka ja I. Ulloa Rubio (esittelevä tuomari),
kirjaaja: hallintovirkamies C. Heeren,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 26.3.2015 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion ( 1 )
Asian tausta
[– –]
Hallinnollinen menettely
[– –]
Riidanalainen päätös
[– –]
Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset
25
Kantaja nosti käsiteltävänä olevan kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 8.6.2012 toimittamallaan kannekirjelmällä.
26
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
—
kumoaa riidanalaisen päätöksen kokonaan tai osittain
—
velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
27
Komissio vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
—
hylkää kanteen täysin perusteettomana
—
velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
[– –]
Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee arviointivirheitä valtiontueksi luokittelun yhteydessä
[– –]
32
Komission on sen selvittämiseksi, antaako viranomainen valtiontukea myydessään maa-alueen yksityiselle henkilölle, sovellettava markkinataloudessa toimiva yksityinen sijoittaja ‑arviointiperustetta, jonka mukaisesti tutkitaan, onko oletetun tuensaajan maksama hinta sama kuin hinta, johon normaalissa kilpailutilanteessa toimiva yksityinen sijoittaja olisi voinut päätyä. Yleensä tämän arviointiperusteen soveltaminen edellyttää komissiolta monitahoista taloudellista arviointia (ks. edellä 31 kohdassa mainittu tuomio komissio v. Scott, EU:C:2010:480, 68 kohta).
[– –]
8000000 SEK:n luovutushinnan huomiotta jättäminen
[– –]
40
Kantajan kolmannesta perustelusta, jonka mukaan asiassa ei ollut mitään syytä ryhtyä viralliseen tarjousmenettelyyn ennen myyntiä, on seuraavaksi syytä muistuttaa, että komission hyväksymät puitteet ja tiedonannot sitovat komissiota siltä osin kuin niissä ei poiketa EUT-sopimuksen määräyksistä ja jäsenvaltiot hyväksyvät ne (tuomio 16.7.2014, Zweckverband Tierkörperbeseitigung v. komissio, T‑309/12, EU:T:2014:676, 212 kohta).
41
Avoimen ja ehdottoman tarjousmenettelyn puuttuessa komissio on siten voinut tukeutua käytettävissään olleisiin arviointeihin tiedonannon 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.
[– –]
Sen tutkimatta jättäminen, liittyikö FABV:n tekemään laitoksen ostoon 17000000 SEK:lla valtiontukea
[– –]
60
Ensimmäiseksi on syytä todeta, että muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista sen johdosta, että FABV myi laitoksen kantajalle, koskevan päätöksensä yhteenvedossa komissio totesi kyseisen laitoksen myynnistä Chipsiltä FABV:lle seuraavaa:
”Kuten ulkopuoliset riippumattomat asiantuntijat ovat ilmoittaneet, FABV:n maksama tuotantolaitoksen ostohinta ei näytä ylittävän markkina-arvoa. Näin ollen voidaan sulkea pois tukiosuuden olemassaolo tässä ensimmäisessä liiketoimessa, joka ei merkitse SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea”
61
Siltä osin kuin asiassa on kyse laitoksen myynnistä Chipsiltä FABV:lle, komissio on siten tehnyt [SEUT 108] artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, s. 1) 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti päätöksen, jonka sanamuodosta on selvästi ymmärrettävissä, että se on lopullinen.
62
Jos komission päätöksessä todetaan SEUT 108 artiklan 2 kohdassa määrättyä muodollista tutkintamenettelyä aloittamatta, ettei toimenpide merkitse SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, ja jos asianomainen haluaa saada suojaa kyseisen määräyksen hänelle suomille menettelyllisille oikeuksille, hänen on nostettava unionin yleisessä tuomioistuimessa kanne tästä päätöksestä SEUT 263 artiklan kuudennessa kohdassa asetetussa määräajassa (määräys 27.11.2001, Wöhr v. komissio, T‑222/00, Kok., EU:T:2001:274, 34 kohta.
63
Käsiteltävänä olevassa asiassa on todettava, ettei kantaja ole nostanut tällaista kannetta kyseisessä määräajassa.
64
Kuten komissio on toiseksi huomauttanut, menettelystä sellaisen lopullisen päätöksen peruuttamiseksi, jossa komissio on katsonut, ettei toimenpide merkitse valtiontukea, säädetään asetuksen N:o 659/1999 9 artiklassa, jonka nojalla komissio voi peruuttaa tällaisen päätöksen, jos päätös on perustunut menettelyn aikana annettuihin virheellisiin tietoihin, jotka ovat olleet päätöksen kannalta ratkaisevia.
65
Kantajan ainoa perustelu, joka liittyy väitettyihin virheellisiin tietoihin, koskee ensimmäisessä arvioinnissa huomioon otettua vapaiden tilojen osuutta. Kantaja katsoo, että laitoksen myyntiä Chipsiltä FABV:lle koskeva muistio on perustunut siihen, että vapaiden tilojen osuus olisi ollut 10 prosenttia, vaikka se oli tyhjillään olevien tilojen osalta todellisuudessa 100 prosenttia. Kantaja kiistää myös komission maininnan, jonka mukaan paikalliset viranomaiset olivat ilmoittaneet sille, että tiloille on löydetty vuokralainen 13.2.2008 lähtien.
66
Tältä osin on syytä todeta, ettei kantaja esitä näiden väitteiden tueksi mitään näyttöä eikä se edes selitä, mikä olisi ollut koko laitosta koskeva paikkansa pitävä vapaiden tilojen osuus.
67
Kantajan muut perustelut ovat pelkkiä toteen näyttämättömiä väitteitä, jotka eivät myöskään täytä asetuksen N:o 659/1999 9 artiklassa säädettyjä vaatimuksia.
[– –]
Markkinataloudessa toimiva yksityinen sijoittaja ‑perusteen huomiotta jättäminen
[– –]
78
Tässä tapauksessa ei ole kiistetty, että samana päivänä eli 13.2.2008 FABV osti laitoksen 17000000 SEK:lla ja myönsi kantajalle osto-option 8000000 SEK:lla.
79
Ensimmäiseksi on syytä todeta olevan epätodennäköistä, että yksityinen sijoittaja olisi tehnyt tällaisen liiketoimen.
80
Toiseksi on syytä todeta, että menettelyn aloittamista koskevan päätöksen 16 kohdasta ilmenee, että FABV hyväksyi alhaisemman jälleenmyyntihinnan, koska se toivoi pystyvänsä turvaamaan laitoksen toiminnan jatkumisen ja työpaikkojen säilymisen. Asianosaisten kesken on sitä paitsi riidatonta, että kunta on aina pyrkinyt tähän tavoitteeseen, kuten kantaja itse muistuttaa kannekirjelmässään. Myös riidanalaisen päätöksen 58 perustelukappaleessa mainitaan, että tämä oli ainoa Ruotsin viranomaisten komissiolle ilmoittama tavoite.
81
Kantajan mainitsemasta 27.11.2009 päivätystä kirjeestä ilmenee lisäksi, että FABV katsoi, että hanke, jossa se osti laitoksen ja vuokrasi sen kantajalle, joka puolestaan vuokrasi sen edelleen Nya Toppille, mahdollistaisi laitoksen toiminnan jatkamisen ja turvaisi työpaikat, jotka laitoksen sulkeminen olisi vaarantanut.
82
Kuten kyseisessä kirjeessä mainitaan, FABV päätti tällöin pyytää kunnalta 9000000 SEK:n rahoitusta, jolla oli tarkoitus kattaa 8000000 SEK:lla tappio, joka aiheutui laitoksen myynnistä kantajalle. Tältä osin komissio toimitti jäljennöksen kammarrätt i Göteborgin (Göteborgin ylempi hallintotuomioistuin, Ruotsi) 1.12.2012 antamasta tuomiosta, joka koski FABV:n hakemusta saada vähentää pääomatappio, joka aiheutui laitoksen myynnistä kantajalle.
[– –]
Komission hyväksymän viimeisimmän arvioinnin epäluotettavuus
[– –]
Sen huomiotta jättäminen, että laitos luovutettiin myöhemmin 8000000 SEK:n hintaan
[– –]
Kantajan ja Nya Toppin välinen vuokrasopimus
[– –]
Toinen kanneperuste, joka koskee vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja kilpailun vääristymistä
[– –]
Kolmas kanneperuste, joka koskee tutkimis- ja perusteluvelvollisuutta sekä puolustautumisoikeuksia
[– –]
Komission tutkimisvelvollisuus
[– –]
Perusteluvelvollisuus
[– –]
Kantajan puolustautumisoikeudet
[– –]
Oikeudenkäyntikulut
[– –]
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (seitsemäs jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1)
Kanne hylätään.
2)
Hammar Nordic Plugg AB vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.
Van der Woude
Wiszniewska-Białecka
Ulloa Rubio
Julistettiin Luxemburgissa 28 päivänä lokakuuta 2015.
Allekirjoitukset
( *1 ) Oikeudenkäyntikieli. ruotsi.
( 1 ) Tästä tuomiosta on otettu tähän vain kohdat, joiden julkaisemista unionin yleinen tuomioistuin pitää aiheellisena.
Full & Egal Universal Law Academy