25.8.2012
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 258/23
Kanne 8.6.2012 — Hammar Nordic Plugg v. komissio
(Asia T-253/12)
2012/C 258/42
Oikeudenkäyntikieli: ruotsi
Asianosaiset
Kantaja: Hammar Nordic Plugg (Trollhättan, Ruotsi) (edustajat: I. Otken Eriksson ja U. Öberg)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan Ruotsin valtion Hammar Nordic Pluggin hyväksi toteuttamasta valtiontuesta SA.28809 (C 29/2010, ex NN 42/2010 ja e CP 194/2009) 8.2.2012 tehdyn komission päätöksen kokonaan tai osittain
—
velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste: SUET 107 artiklan 1 kohtaa ei ole noudatettu.
Kantaja väittää, että Vänersborgin kunta ei ole myöntänyt kantajalle SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sääntöjenvastaista valtiontukea siten, että se olisi myynyt ja vuokrannut julkista omaisuutta alle omaisuuden markkinahinnan. Kantajan mukaan komissio on syyllistynyt virheellisiin arviointeihin väitettyjen tukitoimenpiteiden oikeudellisen luokittelun yhteydessä siten, että
—
komissio ei ottanut huomioon, että se, että tuotantolaitos ostettiin aikaisemmassa vaiheessa 17 miljoonalla Ruotsin kruunulla (SEK), saattoi olla valtiontukea
—
komissio ei ottanut huomioon sitä, että kauppahinta 8 miljoonaa SEK vastasi tuotantolaitoksen markkina-arvoa
—
komissio sivuutti markkinatalouden ehdoin toimiva yksityinen sijoittaja -arviointiperusteen siten, että se asetti päätöksensä perusteeksi eri arviointiajankohtina tehdyt jälkikäteisarvioinnit yksityiselle sijoittajalle tapahtuneen tosiasiallisen myynnin edelle
—
ns. ”PwC-raportin kolmas arviointi” arviointiajankohtana maaliskuussa 2008 ei ollut luotettava osoitus tuotantolaitoksen todellisesta markkina-arvosta
—
komissio ei ottanut huomioon sitä, että tuotantolaitos myytiin tosiasiallisesti myöhemmin 8 miljoonan SEK kauppahinnalla toukokuussa 2011 avoimen tarjousmenettelyn jälkeen uusien ostajien konkurssin yhteydessä.
2)
Toinen kanneperuste: SEUT 107 artiklan ensimmäistä kohtaa ei ole noudatettu, koska väitetyt tukitoimet eivät vääristä kilpailua eivätkä vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan 107 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuin tavoin.
3)
Kolmas kanneperuste: Komissio on laiminlyönyt selvittämisvelvollisuutensa ja perusteluvelvollisuutensa, minkä lisäksi kantajan puolustautumisoikeuksia on loukattu.
Full & Egal Universal Law Academy