EUR-Lex -  62012TN0264 - FI

4.8.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 235/14

Kanne 7.6.2012 — UTi Worldwide ym. v. komissio

(Asia T-264/12)

2012/C 235/35

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: UTi Worldwide, Inc. (Tortola, Brittiläiset Neitsytsaaret), UTi Nederland BV (Schiphol, Alankomaat) ja UTI Worldwide (UK) Ltd (Reading, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustaja: lakimies P. Kirch)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan komission 28.3.2012 asiassa COMP/39.462 — Rahdin huolitsijat — tekemän päätöksen K(2012) 1959 lopullinen 1 ja 2 artiklan kantajia koskevilta osin

—

vaihtoehtoisesti kumoamaan 28.3.2012 tehdyn päätöksen 2 artiklan kantajia koskevilta osin ja vastaavasti kumoamaan sakon tai alentamaan sen määrää

—

varmistamaan, että unionin tuomioistuimen toteamuksia ja tuomiota, joka koskee UTi Nederlandia ja UTi UK:ta sovelletaan täysimääräisesti UTi Worldwide Inc:iin emoyhtiönä, joka ei ole osallistunut mainittuun päätökseen johtaneen asian tosiseikkoihin, mutta joka on päätöksen mukaan vastuussa tytäryhtiöidensä toiminnasta ja

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kahteen kanneperusteeseen, joista kummassakin on kolme osaa.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jolla tuetaan ensimmäistä vaatimusta ja jossa väitetään, että kantajat eivät rikkoneet SEUT 101 artiklaa eivätkä ETA-sopimuksen 53 artiklaa.

—

Komissio teki ilmeisen arviointivirheen, kun se katsoi, että kantajat olivat osa oletettua Automated Manifest System (automatisoitu tulli-ilmoitus; jäljempänä AMS,) -kartellia ja kun se ei asianmukaisesti arvioinut tosiseikkoja ja analysoinyt omia todisteitaan kattavasti ja oikein, koska

—

komissio analysoi omiin todisteisiinsa sisältyneet tosiseikat virheellisesti

—

päätöksessä todetaan virheellisesti Freight Forward International -yhdistyksen (jäljempänä FFI) puitteissa käydyn keskustelun laajuus

—

FFI:n jäsenet eivät sopineet hinnasta eivätkä hintojen ala- ja ylärajoista

—

kantajat ja muut huolitsijat perivät AMS-maksuja valikoivasti kilpailuedun vuoksi

—

komissio ei ottanut huomioon selviä todisteita siitä, että kantajien jäsenyys FFI:ssä ei osoittanut sitä, että kantajat kuuluisivat AMS-maksukartelliin ja

—

komissio ei ottanut huomioon selviä todisteita siitä, että kantajat määräsivät AMS-maksunsa itsenäisesti lentorahtiyritysten AMS-maksujen ja muiden markkinahinnoittelutekijöiden perusteella.

—

Komissio ei ole osoittanut, että kantajat osallistuivat mihinkään sopimukseen kilpailun vääristämiseksi SEUT 101 artiklan 1 kohdassa ja ETA-sopimuksen 53 artiklassa tarkoitetulla tavalla, koska

—

kantajien läsnäolo kuudessa FFI:n kokouksessa ja konferenssissa ei oikeudelliselta kannalta merkitse SEUT 101 artiklan rikkomista ja

—

päätöksessä ei viitata mihinkään todisteisiin siitä, että kantajat osallistuivat mihinkään AMS-maksua koskeviin kahdenkeskisiin tai monenkeskisiin keskusteluihin FFI:n ulkopuolella.

—

AMS-maksulla ei ollut tuntuvaa vaikutusta kilpailuun, koska

—

AMS-maksu oli lähetyksen kokonaishinnasta hyvin pieni osa ja

—

AMS-maksu perustui väistämättä lentorahtiyritysten päätökseen ottaa käyttöön maksu ja sillä ei siten ollut tuntuvaa vaikutusta markkinoihin.

2)

Toinen kanneperuste, jolla tuetaan toista vaatimusta ja jossa väitetään, että komission sakkopäätös rikkoo neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 23 artiklan 3 kohtaa ja komission omia sakkojen laskennasta annettuja suuntaviivoja (2) sekä loukkaa suhteellisuusperiaatetta ja sisältää laskuvirheen.

—

Komissio ei ole soveltanut vakavuuden käsitettä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 3 kohdassa ja sakkojen laskennasta annettujen suuntaviivojen 19 ja 20 artiklassa tarkoitetulla tavalla, koska

—

kantajat eivät tosiasiallisesti ole osallistuneet oletettuun kilpailusääntöjen rikkomiseen

—

oletettua kilpailusääntöjen rikkomista ei ole tosiasiallisesti pantu täytäntöön

—

kantajien toimia ei ole yksilöity suhteessa kaikkien niiden yritysten, joita asia koskee, yleiseen menettelyyn

—

Komissio on loukannut suhteellisuusperiaatetta, koska

—

16 prosentin soveltaminen ei ole oikeassa suhteessa lakiin ja asian tosiseikkoihin

—

koko rahdinhuolintapalvelujen markkinoiden ottaminen huomioon laskelmissa on suhteettoman ankaraa

—

kerrointa, jolla otetaan huomioon rikkomuksen kesto, on sovellettu suhteettoman ankarasti ja

—

lisämäärän lisääminen perusmäärään on ollut suhteettoman ankaraa.

—

Komission UTi Worldwide Inc:lle erikseen emoyhtiönä määräämän sakon määrä on keinotekoisesti ja virheellisesti noussut komission käyttämän matemaattisen kaavan vuoksi.

(1)  Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EYVL 2003, L 1, s. 1).

(2)  Suuntaviivat asetuksen n:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta (EUVL 2006, C 210, s. 2).

Full & Egal Universal Law Academy