11.8.2012
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 243/28
Kanne 12.6.2012 — Deutsche Bahn AG ym. v. komissio
(Asia T-267/12)
2012/C 243/50
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantajat: Deutsche Bahn AG (Berliini, Saksa), Schenker AG (Essen, Saksa), Schenker China Ltd (Shanghai, Kiina) ja Schenker International (H.K.) Ltd (Hong Kong, Kiina) (edustajat: asianajajat F. Montag ja B.Kacholdt sekä solicitor D. Colgan ja solicitor T. Morgan)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan soveltamisesta 28.3.2012 annetun Euroopan komission päätöksen (asia COMP/39.462 — Rahtihuolinta) 1 artiklan 2 kohdan g alakohdan, 1 artiklan 3 kohdan a alakohdan, 1 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja 1 artiklan 4 kohdan h alakohdan;
—
kumoamaan kokonaan riidanalaisen päätöksen 2 artiklan 2 kohdan g alakohdassa, 2 artiklan 3 kohdan a alakohdassa, 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa ja 2 artiklan 4 kohdan h alakohdassa määrätyt sakot tai vaihtoehtoisesti alentamaan niiden määrää; ja
—
velvoittamaan vastaajan korvaamaan tästä oikeudenkäynnistä aiheutuvat kulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäisen kanneperusteen mukaan
—
komissio loukkasi kantajien puolustautumisoikeuksia, oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaa periaatetta ja hyvän hallinnon periaatetta, kun se ei lopettanut tutkintaansa saatuaan ilmoituksen siitä, että erään yhtiön oikeudellisten edustajien esittämiä todisteita rasittivat useat oikeudelliset virheet;
2)
Toisen kanneperusteen mukaan
—
komissio ylitti toimivaltansa rajat, kun se antoi riidanalaisen päätöksen, vaikka asetuksessa N:o 141/1962 (1) siltä evättiin mahdollisuus kyseisen päätöksen antamiseen;
3)
Kolmannen kanneperusteen mukaan
—
komissio rikkoi SEUT 101 artiklan 1 kohtaa ja 296 artiklaa, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklaa, asetuksen N:o 1/2003 4 ja 7 artiklaa ja 23 artiklan 2 kohtaa sekä henkilökohtaista vastuuta ja hyvää hallintoa koskevia periaatteita, kun se totesi, että holdingyhtiö Schenker China Ltd oli yksin vastuussa BAX Global (China) Co. Ltd:n menettelystä ja kun se määräsi yksin Schenker China Ltd:lle sakon kyseisestä menettelystä, vaikka BAX Global (China) Co. Ltd oli ollut toisen yrityksen omistuksessa ja tietyn toisen yhtiön johtama suurimman osan ajanjaksosta, jolloin riidanalaisen päätöksen 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa määritelty menettely tapahtui;
4)
Neljännen kanneperusteen mukaan
—
komissio rikkoi asetuksen N:o 1/2003 23 ja 27 artiklaa, loukkasi kantajien puolustautumisoikeuksia, rikkoi sakkojen laskennasta annettuja suuntaviivoja (2), loukkasi periaatetta, jonka mukaan rangaistuksen on vastattava rikosta sekä hyvän hallinnon periaatetta, rikosoikeudellista syyllisyysperiaatetta (nulla poena sine culpa) sekä suhteellisuusperiaatetta ja teki ilmeisen arviointivirheen määrittäessään sakkojen määrän sellaisen liikevaihdon perusteella, joka ylitti teoreettisen enimmäismäärän, joka riidanalaisen päätöksen 1 artiklan 2 kohdan g alakohdassa, 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa, 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa ja 1 artiklan 4 kohdan h alakohdassa määritellystä menettelystä saattoi syntyä;
5)
Viidennen kanneperusteen mukaan
—
komissio rikkoi asetuksen N:o 1/2003 23 artiklaa ja yhteistyötiedonantoa (3), loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta sekä teki ilmeisen arviointivirheen määrittäessään kantajille määrättyihin sakkoihin sovellettavaa vähennystä;
6)
Kuudennen kanneperusteen mukaan
—
komissio rikkoi asetuksen N:o 1/2003 23 artiklaa, loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja teki ilmeisen arviointivirheen, kun se kieltäytyi aloittamasta sovintomenettelyä koskevan tiedonannon (4) mukaisia sovintoon tähtääviä keskusteluja.
(1) Liikenteen jättämisestä neuvoston asetuksen N:o 17 soveltamisalan ulkopuolelle 28.11.1962 annettu neuvoston asetus N:o 141 (EYVL Suomenk. erityispainos: Alue 7 Nide 1 s. 36).
(2) Suuntaviivat asetuksen n:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta (EYVL L 2006 C 210, s. 2).
(3) Sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa 19.2.2002 annetun komission tiedonannon (EYVL C 45, s. 3).
(4) Komission tiedonanto sovintomenettelyn toteuttamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 ja 23 artiklan mukaisten päätösten tekemiseksi kartelliasioissa (EUVL 2008 C 167, s. 1).
Full & Egal Universal Law Academy