EUR-Lex -  62012TN0269 - FI

11.8.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 243/30

Kanne 18.6.2012 — Makro autoservicio mayorista v. komissio

(Asia T-269/12)

2012/C 243/52

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Makro autoservicio mayorista, SA (Madrid, Espanja) (edustajat: asianajajat P. De Baere ja P. Muñiz)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan komission 18.1.2010 tekemän päätöksen KOM (2010) 22 (lopullinen), jossa todetaan, että tuontitullien kirjaaminen tileihin jälkikäteen on perusteltua ja että kyseisten tullien peruuttaminen ei ole perusteltua yksittäistapauksessa (REM 2/08), ja joka on annettu kantajalle tiedoksi 19.4.2012 päivätyllä kirjeellä, ja

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että

—

tuontitullit kirjattiin tileihin yhteisön tullikoodeksin (1) 220 artiklan 2 kohdan b alakohdan vastaisesti, koska vastaaja katsoi virheellisesti, että polkumyyntiasetuksia, jotka on annettu kolmansista maista peräisin olevaa tuontia vastaan, sovelletaan automaattisesti tavaroihin, jotka ovat vapaassa liikkeessä EU:n ja Turkin tulliliiton alueella, ja jätti tämän seurauksena virheellisesti ilmoittamatta toimijoille, että kyseistä polkumyyntiasetusta sovellettiin myös tavaroihin, jotka olivat vapaassa liikkeessä EU:n ja Turkin tulliliiton alueella. Toissijaisesti Turkin viranomaiset tekivät virheen, kun ne totesivat, että kolmansista maista peräisin oleviin tavaroihin sovellettavia polkumyyntitulleja ei sovellettu tavaroihin, jotka olivat vapaassa liikkeessä EU:n ja Turkin tulliliiton alueella. Lisäksi kantaja väittää, että myös Espanjan tulliviranomaiset tekivät virheen, koska ne olettivat, että A.TR-todistuksella varustettuihin tavaroihin ei voitu soveltaa minkäänlaisia ylimääräisiä tulleja tai kaupan suojaamiseksi toteutettavia toimenpiteitä, ja jättivät ilmoittamatta taloudellisille toimijoille, että niiden Turkista peräisin olevaan tuontiin voitiin soveltaa kaupan suojaamiseksi toteutettavia toimenpiteitä siitä huolimatta, että kyseiset tavarat olivat vapaassa liikkeessä.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että

—

vilpittömässä mielessä toiminut ja kaikkia voimassa olevia tulli-ilmoitusta koskevia säännöksiä noudattanut velan maksamisesta vastuussa oleva henkilö ei olisi voinut kohtuudella havaita toimivaltaisten tulliviranomaisten tekemää virhettä.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että

—

kantaja on yhteisön tullikoodeksin 239 artiklassa tarkoitetussa erityisessä tilanteessa eikä ole syyllistynyt yhteisön tullikoodeksin 239 artiklassa tarkoitettuun vilpilliseen menettelyyn tai ilmeiseen laiminlyöntiin.

(1)  Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, s. 1).

Full & Egal Universal Law Academy