20.7.2013
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 207/19
Valitus, jonka Albergo Saturnia Internazionale Spa on tehnyt 29.4.2013 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) yhdistetyissä asioissa T-278/00–T-280/00, T-282/00–T-286/00 ja T-288/00–T-295/00, Albergo Quattro Fontane ym. v. komissio, 20.2.2013 antamasta määräyksestä
(Asia C-234/13 P)
2013/C 207/32
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Valittaja: Albergo Saturnia Internazionale Spa (edustajat: asianajajat A. Bianchini ja F. Busetto)
Muut osapuolet: Euroopan komissio ja Comitato ”Venezia vuole vivere”
Vaatimukset
—
Valituksen kohteena oleva unionin yleisen tuomioistuimen määräys on kumottava
—
Ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset on hyväksyttävä ja tämän seurauksena
—
on kumottava valittajien etuja koskevilta osin Venetsian ja Chioggian alueella toimivien yritysten hyväksi toteutetuista toimista, joista säädetään sosiaaliturvamaksujen pienentämisestä annetuissa laeissa nro 30/1997 ja nro 206/1995, 25.11.1999 tehty Euroopan komission päätös 2000/394/EY
—
toissijaisesti edellä mainittu päätös on kumottava siltä osin kuin siinä velvoitetaan perimään takaisin myönnetyt sosiaaliturvamaksujen pienentämiset kyseiseltä ajanjaksolta suoritettavine korkoineen
—
Komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut molemmissa oikeusasteissa.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valituksen tueksi on esitetty yhdeksän valitusperustetta:
Ensimmäinen valitusperuste: määräys on virheellinen, koska siinä ei ole otettu huomioon, että tuensaajat eivät hyötyneet millään tavalla kyseisistä toimista, kun otetaan huomioon niiden korvausluonne.
Toinen valitusperuste: määräys on virheellinen, koska siinä ei ole suljettu pois tai joka tapauksessa arvioitu kyseisten toimien vaikutuksia kilpailuun tai jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
Kolmas valitusperuste: määräys on virheellinen, koska siinä on katsottu, että asiassa ei voitu soveltaa EY 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa (josta on tullut SEUT 107 artiklan 2 kohdan b alakohta) ja EY 87 artiklan 3 kohdan b alakohdassa (josta on tullut SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohta) tarkoitettuja poikkeuksia.
Neljäs valitusperuste: määräys on virheellinen, koska siinä on katsottu, että asiassa ei voitu soveltaa EY 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa (josta on tullut SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohta) tarkoitettuja poikkeuksia.
Viides valitusperuste: määräys on virheellinen, koska siinä on katsottu, että asiassa ei voitu soveltaa EY 87 artiklan 3 kohdan d ja e alakohdassa (josta on tullut SEUT 107 artiklan 3 kohdan d ja e alakohta) tarkoitettuja poikkeuksia.
Kuudes valitusperuste: määräys on virheellinen, koska siinä on katsottu, että asiassa ei voitu soveltaa EY 86 artiklan 2 kohdassa (josta on tullut SEUT 106 artiklan 2 kohta) tarkoitettuja poikkeuksia.
Seitsemäs valitusperuste: määräys on virheellinen, koska siinä ei ole katsottu, että kyseessä on olemassa oleva tuki, ja se on näin ollen EY 88 artiklan 3 kohdan (josta on tullut SEUT 108 artiklan 3 kohta) ja asetuksen N:o 659/1999 (1) 15 artiklan vastainen.
Kahdeksas valitusperuste: määräys on virheellinen, koska siinä on katsottu, että asiassa ei voitu soveltaa asetuksen N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohtaa takaisinperimistä koskevan määräyksen osalta.
Yhdeksäs valitusperuste: määräys on virheellinen, koska siinä on katsottu, että asiassa ei voitu soveltaa asetuksen N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohtaa korkojen soveltamisen osalta.
(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999; EYVL L 83, s. 1.
Full & Egal Universal Law Academy