8.3.2014
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 71/5
Valitus, jonka ClientEarth on tehnyt 26.11.2013 unionin yleisen tuomioistuimen (kuudes jaosto) asiassa T-111/11, ClientEarth v. komissio, 13.9.2013 antamasta tuomiosta
(Asia C-612/13 P)
2014/C 71/08
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: ClientEarth (edustaja: avocat P. Kirch)
Muu osapuoli: Euroopan komissio
Vaatimukset
Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta
—
kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen 13.9.2013 asiassa T-111/11 antaman tuomion
—
velvoittamaan komission korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valituksensa tueksi valittaja tukeutuu kolmeen valitusperusteeseen.
1)
Ensimmäinen valitusperuste, jossa vedotaan siihen, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, koska se on soveltanut asetuksen N:o 1049/2001 (1) 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa käytettyjen ilmaisujen ”tutkintatoimet” ja ”vahingoittaisi – – tutkinta – – toimien – – tarkoitusten suojaa” virheellistä tulkintaa.
Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, kun se katsoi systemaattisesti, että ”riidanalaiset tutkimukset ovat asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja komission tutkintatoimia”.
Tämän valitusperusteen ensimmäinen osa muodostuu siitä, että unionin yleinen tuomioistuin on tulkinnut virheellisesti sanaa ”tutkintatoimet”.
Toinen osa: vaikka katsottaisiin, että tutkintatoimia on suoritettu, unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen tulkitessaan virheellisesti sanaa ”vahingoittaisi”. Unionin yleinen tuomioistuin on liittänyt tietojen ilmaisemisen käsitteen vahingoittamisen käsitteeseen, mutta se ei ole konkreettisesti kuvannut sitä, kuinka tietojen ilmaiseminen täsmällisesti ottaen olisi vahingoittanut tutkintatoimien ”tarkoituksia”.
2)
Toinen valitusperuste, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, koska se on rikkonut tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan Århusissa, Tanskassa, 25.6.1998 tehdyn yleissopimuksen, joka on hyväksytty 17.2.2005 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2005/370/EY (2), 4 artiklan 1, 2 ja 4 kappaletta.
Mainittu valitusperuste muodostuu viidestä väitteestä. Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin teki virheen tulkitessaan suppeasti velvollisuuttaan tulkita Århusin yleissopimuksen 4 artiklan 4 kappaleen c kohtaa. Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin teki virheen siinä, miten se sovelsi kyseistä toimenpidettä Århusin yleissopimuksen valossa. Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin teki virheen siltä osin kuin sillä on velvollisuus tulkita Århusin yleissopimusta kansainvälisen tapaoikeuden mukaisesti. Neljänneksi unionin yleinen tuomioistuin teki virheen, kun se eväsi Århusin yleissopimuksen 4 artiklan ja 4 artiklan 4 kappaleen c alakohdan välittömän soveltamisen. Lopuksi unionin yleinen tuomioistuin teki lain soveltamista koskevan virheen, kun se hyväksyi Århusin yleissopimuksen soveltamisesta poikkeamisen Euroopan unionin ”erityispiirteiden” perusteella.
3)
Kolmas oikeudellisia seikkoja koskeva valitusperuste, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin rikkoi asetuksen N:o 1367/2006 (3) 6 artiklan 1 kohtaa ja asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan loppuosaa sekä 4 artiklan 3 kohtaa.
Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, koska se perusteli sitä, ettei se katsonut, että olisi olemassa ylivoimainen yleinen etu, joka edellyttäisi tietojen ilmaisemista, vain kantajan esittämien väitteiden analysoinnilla. Mainittu lähestymistapa on asetuksen N:o 1049/2001 säännösten sekä asiaa koskevan oikeuskäytännön vastainen. Kantajan tältä osin esittämät väitteet eivät nimittäin sellaisinaan voi olla syy siihen, että ylivoimaisen yleisen edun olemassaolo kiistetään, koska laissa ei aseteta ylivoimaisia olosuhteita koskevaa todistustaakkaa kantajalle. Kun kyse on tietojen ilmaisemisesta, kyseessä olevan toimielimen on suhteutettava toisiinsa esillä olevat intressit.
(1) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001. EYVL L 145, s. 43.
(2) Tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 17.2.2005 tehty neuvoston päätös 2005/370/EY. EUVL L 124, s. 1.
(3) Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6.9.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006. EYVL L 264, s. 13.
Full & Egal Universal Law Academy