22.2.2014
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 52/31
Kanne 19.12.2013 — Euroopan parlamentti v. Euroopan unionin neuvosto
(Asia C-679/13)
2014/C 52/56
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: F. Drexler, A. Caiola ja M. Pencheva)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
—
5-(2-aminopropyyli)indolin saattamisesta valvontatoimenpiteiden piiriin 7.10.2013 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös 2013/496/EU (1) on kumottava
—
neuvoston täytäntöönpanopäätöksen 2013/496/EU vaikutukset on pidettävä voimassa siihen saakka, kunnes se korvataan uudella asianmukaisesti annetulla toimella
—
vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Parlamentti muistuttaa aluksi, että riidanalaisen päätöksen johdanto-osassa viitataan seuraaviin oikeudellisiin perustoihin: uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta 10.5.2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/387/YOS (2) 8 artiklan 3 kohta ja Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus. Parlamentti päättelee tästä, että neuvosto tarkoittaa implisiittisesti vanhan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan c alakohtaa.
Parlamentti vetoaa kumoamiskanteensa tueksi kahteen kanneperusteeseen.
Ensinnäkin parlamentti väittää, että neuvosto on käyttänyt päätöksensä perustana oikeudellista perustaa (EU 34 artiklan 2 kohdan c alakohta), joka on kumottu, kun Lissabonin sopimus on tullut voimaan. Tästä syystä riidanalaisen päätöksen perustana on enää pelkästään päätös 2005/387/YOS. Viimeksi mainittu on johdettu oikeudellinen perusta ja on näin ollen lainvastainen.
Toiseksi parlamentti katsoo, että kun edellä esitetty otetaan huomioon, päätöksentekomenettelyä rasittaa olennaisten menettelymääräysten rikkominen. Jos EU 34 artiklan 2 kohdan c alakohta olisi ollut sovellettavissa, parlamenttia olisi pitänyt yhtäältä kuulla ennen riidanalaisen päätöksen antamista EU 39 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Parlamentti väittää, että näin ei ole kuitenkaan tehty. Jos toisaalta katsotaan, että on sovellettava Lissabonin sopimuksen määräyksiä, parlamentti katsoo, että se olisi pitänyt joka tapauksessa osallistua lainsäädäntömenettelyyn. Parlamentti esittää nimittäin, että jos se, että 5-(2-aminopropyyli)indoli saatetaan valvontatoimenpiteiden piiriin, on päätöksen 2005/387/YOS keskeinen osa, on näin ollen noudatettava SEUT 83 artiklan 1 kohdassa kuvattua lainsäätämisjärjestystä eli tavallista lainsäätämisjärjestystä. Jos päätöstä 2013/496/EU pidetään toisaalta päätöksen 2005/387/YOS yhdenmukaisen täytäntöönpanon ehtona tai toimenpiteenä, jolla täydennetään tai muutetaan kyseisen päätöksen osaa, joka ei ole keskeinen, on siis noudatettava menettelyä, josta on määrätty SEUT 290 ja SEUT 291 artiklassa täytäntöönpanosäädösten tai delegoitujen säädösten antamiseksi. Koska parlamentti ei ole osallistunut riidanalaisen päätöksen antamiseen, riidanalaista päätöstä rasittaa kaikissa tapauksissa olennaisen menettelymääräyksen rikkominen.
Siinä tapauksessa, että unionin tuomioistuin päättää kumota riidanalaisen päätöksen, parlamentti katsoo lopuksi, että riidanalaisen päätöksen vaikutukset on pidettävä SEUT 264 artiklan toisen kohdan mukaisesti voimassa siihen saakka, kunnes se korvataan uudella asianmukaisesti annetulla toimella.
(1) EUVL L 272, s. 44.
(2) EUVL L 127, s. 32.
Full & Egal Universal Law Academy