20.7.2013
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 207/45
Valitus, jonka Markus Brune on tehnyt 19.5.2013 virkamiestuomioistuimen asiassa F-94/11, Brune v. komissio, 21.3.2013 antamasta tuomiosta
(Asia T-269/13 P)
2013/C 207/76
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Valittaja: Markus Brune (Bryssel, Belgia) (edustaja: Rechtsanwalt H. Mannes)
Muu osapuoli: Euroopan komissio
Vaatimukset
Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta ensimmäisessä oikeusasteessa esitettyjen vaatimusten perusteella
—
kumoamaan virkamiestuomioistuimen asiassa F-94/11 21.3.2013 antaman tuomion
toissijaisesti palauttamaan asian virkamiestuomioistuimen ratkaistavaksi
—
velvoittamaan vastapuolen korvaamaan valituksesta ja ensimmäisessä oikeusasteessa käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valituksensa tueksi valittaja vetoaa etenkin seuraaviin seikkoihin:
1)
Oikeudellisen arvioinnin puutteellisuus tutkittaessa velvoitetta järjestää uusi koe
—
Valituksenalaisessa tuomiossa ei oteta huomioon sitä, että uuden suullisen kokeen järjestäminen virkamiestuomioistuimen asiassa F-5/08, Brune vastaan komissio, 29.9.2010 antaman tuomion (jäljempänä asiassa Brune annettu tuomio) täytäntöön panemiseksi on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja arviointien objektiivisuutta koskevan periaatteen sekä SEUT 266 artiklan vastaista.
—
Tuomion perusteluihin sisältyy virheellisiä oikeudellisia seikkoja koskevia arvioita ja virheellinen ja osittain ristiriitainen tosiseikkoja koskeva arvio etenkin SEUT 266 artiklassa asetettujen edellytysten, syrjintäkiellon periaatteen ja yhtenäisiä arviointiperusteita koskevan vaatimuksen kannalta.
2)
Se, että vaihtoehtoisia ratkaisumahdollisuuksia ei ole virheellisesti otettu huomioon
—
Valituksenalaisessa tuomiossa torjutaan oikeudellisesti virheellisin perusteluin vaihtoehtoiset ratkaisumahdollisuudet, jotka voivat vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tässä tapauksessa tulla kyseeseen, asiassa Brune annetun tuomion täytäntöön panemiseksi.
—
Vaihtoehtoisten ratkaisumahdollisuuksien tutkimisen osalta tuomio perustuu etenkin yhdenvertaisen kohtelun periaatteen, arviointien objektiivisuutta koskevan periaatteen, henkilöstösääntöjen 27 artiklan ja kilpailuilmoituksen virheelliseen tulkintaan.
3)
Toissijaisesti: menettelyvirheen virheellinen arviointi uutta koetta valmisteltaessa
—
Niihin tuomion perusteluihin, jotka koskevat kutsumista määräajassa, asianmukaisia tietoja valintalautakunnan kokoonpanosta ja tietoja sovellettavasta laista, sisältyy merkittäviä virheitä, jotka liittyvät tosiseikkojen ja vastapuolen järjestelyvelvollisuuksien arviointiin.
—
Tuomiossa laiminlyödään sen arvioiminen, onko valittajaa kohdeltu eri tavalla siihen nähden, että toiselle hakijalle on annettu lisätietoja samanaikaisessa menettelyssä.
—
Valintalautakunnan puolueellisuutta koskevan väitteen osalta tuomiossa tutkitaan ainoastaan sitä, että valittajan syrjinnästä ei ole näyttöä pääasiassa, eikä siinä käsitellä huolta puolueellisuudesta uuden kokeen yhteydessä.
4)
Se, että valittajan kolmas, neljäs ja viides kanneperuste on jätetty virheellisesti tutkimatta
—
Tuomiossa ei oteta huomioon mahdollisuutta esittää yleisiä toteamuksia, jotka eivät ole luonteeltaan EU:n toimielimiä koskevia konkreettisia velvoitteita.
—
Tuomiossa tulkitaan aiheutuneen vahingon korvaamista koskevaa vaatimusta siten, että vahingonkorvausta ei ole vaadittu, vaikka se, että vahingonkorvausta on vaadittu, on nimenomaisesti tehty selväksi suullisessa käsittelyssä.
—
Tuomiossa ei oteta huomioon SEUT 266 artiklassa asetettua velvoitetta, jonka mukaan aiheutunut vahinko on korvattava viran puolesta, kun sen korvaamista ei ole nimenomaisesti vaadittu.
5)
Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva syrjivä ratkaisu
Valituksenalaisessa tuomiossa syrjitään valittajaa asiassa F-42/11, Honnefelder vastaan komissio, käytyyn menettelyyn nähden, sillä työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua harkinnan kannalta merkityksellistä seikkaa ei tarkastella myös valittajan hyväksi.
Full & Egal Universal Law Academy