16.11.2013
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 336/27
Kanne 6.9.2013 — Systran v. komissio
(Asia T-481/13)
2013/C 336/57
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Systran (Pariisi, Ranska) (edustaja: asianajaja J. Hoss)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
Kumoamaan Euroopan komission tai Euroopan unionin 5.7.2013 ja 21.8.2013 tekemät päätökset
—
Velvoittamaan Euroopan komission ja Euroopan unionin korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kantaja vaatii kanteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin kumoaa komission päätökset, joilla se on unionin tuomioistuimen asiassa C-103/11 P, komissio vastaan Systran ja Systran Luxembourg, 18.4.2013 antaman tuomion (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) nojalla perinyt takaisin sille summalle 19.8.2013 lähtien lasketut korot viivästyskorkoineen, jonka komissio oli maksanut kantajalle vahingonkorvauksena unionin tuomioistuimen kumoaman, asiassa T-19/07, Systran ja Systran Luxembourg vastaan komissio, 16.12.2010 annetun tuomion (Kok., s. II-6083) perusteella.
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan komissiolla ei ollut toimivaltaa tehdä riidanalaista päätöstä, koska komissiolla ei ollut toimivaltaa myöntää korkoja itselleen, vaan tällaisista koroista voi määrätä ainoastaan tuomioistuin, koska niillä pyritään korvaamaan vahinko, joka on aiheutunut siitä, että osa velvollisuuksista on jätetty täyttämättä. Kantaja väittää, että korkojen myöntäminen ei kuulu unionin tuomioistuimen antaman tuomion täytäntöönpanoon.
2)
Toinen kanneperuste, jonka mukaan eurooppaoikeuden yleisiä periaatteita on loukattu sekä korkojen myöntämisen että perusteettoman edun kieltoa koskevan periaatteen kannalta katsoen. Kantaja väittää, että
—
Komissio on loukannut sekä eurooppaoikeuden että jäsenvaltioille yhteistä yleistä, korkojen myöntämiseen liittyvää periaatetta myöntäessään itselleen korkoa, vaikka kantajan syyksi ei voitu lukea minkäänlaista tuottamusta
—
Komissio on loukannut perusteettoman edun kieltävää yleistä periaatetta, kun se on asettanut yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle velvollisuuksia, joista ei määrätä perussopimuksissa, ja joka tapauksessa korkojen määrää arvioidessaan, koska se on myöntänyt itselleen korot, joiden määrää on korotettu inflaation vuoksi 2 prosentilla.
3)
Kolmas kanneperuste, jonka mukaan komissio on käyttänyt väärin harkintavaltaansa, koska se ei voinut käyttää perustana SEUT 299 artiklaa vaatiakseen korkojen maksamista sellaisen oikeudellisen perustan puuttuessa, jolla sille annettaisiin kyseinen toimivalta ja koska tuomioistuimen antamaa päätöstä, jossa kantaja olisi siihen velvoitettu, ei ollut.
Full & Egal Universal Law Academy