Asia C-52/14: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 11.6.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Oberverwaltungsgericht für das Land Nordrhein-Westfalen – Saksa) – Pfeifer & Langen GmbH & Co. KG v. Bundesanstalt für Landwirtschaft und Ernährung (Ennakkoratkaisupyyntö — Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen — Asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 — 3 artiklan 1 kohta — Vanhentumisaika — Vanhentumisajan alkamisajankohta — Toistuvat väärinkäytökset — Vanhentumisen katkeaminen — Edellytykset — Toimivaltainen viranomainen — Asianomainen henkilö — Toimi, joka koskee väärinkäytöksen tutkimista tai siihen liittyvää seuraamusmenettelyä — Kaksinkertaisen vanhentumisajan pituinen aika)
C2702015FI810120150611FI00098192
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 11.6.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Oberverwaltungsgericht für das Land Nordrhein-Westfalen – Saksa) – Pfeifer & Langen GmbH & Co. KG v. Bundesanstalt für Landwirtschaft und Ernährung
(Asia C-52/14) ( 1 )
”(Ennakkoratkaisupyyntö — Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen — Asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 — 3 artiklan 1 kohta — Vanhentumisaika — Vanhentumisajan alkamisajankohta — Toistuvat väärinkäytökset — Vanhentumisen katkeaminen — Edellytykset — Toimivaltainen viranomainen — Asianomainen henkilö — Toimi, joka koskee väärinkäytöksen tutkimista tai siihen liittyvää seuraamusmenettelyä — Kaksinkertaisen vanhentumisajan pituinen aika)”2015/C 270/09Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Oberverwaltungsgericht für das Land Nordrhein-Westfalen
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Pfeifer & Langen GmbH & Co. KG
Vastaaja: Bundesanstalt für Landwirtschaft und Ernährung
Tuomiolauselma
1)
Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18.12.1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 3 artiklan 1 kohdan kolmatta alakohtaa on tulkittava siten, että tässä säännöksessä olevan toimivaltaisen viranomaisen käsitteen on katsottava tarkoittavan viranomaista, jolla on kansallisen oikeuden nojalla toimivalta suorittaa kyseessä olevia tutkimusta tai seuraamusmenettelyä koskevia toimia, ja tämä viranomainen voi olla eri virnaomainen kuin se, joka myöntää tai perii takaisin perusteettomasti ja unionin taloudellisten etujen vastaisesti saatuja summia.
2)
Asetuksen N:o 2988/95 3 artiklan 1 kohdan kolmatta alakohtaa on tulkittava siten, että väärinkäytöksen tutkimista tai väärinkäytökseen liittyvää seuraamusmenettelyä koskevat toimet on annettu tiedoksi tässä säännöksessä tarkoitetulle ”asianomaiselle henkilölle”, kun kaikkien tosiseikkojen perusteella voidaan päätellä, että kyseessä olevat tutkimusta tai seuraamusmenettelyä koskevat toimet on tosiasiallisesti annettu tiedoksi asianomaiselle henkilölle. Kun on kyse oikeushenkilöstä, tämä edellytys täyttyy, mikäli kyseessä oleva toimi on tosiasiassa annettu tiedoksi sellaiselle henkilölle, jonka voidaan kansallisen oikeuden nojalla katsoa toimivan oikeushenkilön lukuun, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava.
3)
Asetuksen N:o 2988/95 3 artiklan 1 kohdan kolmatta alakohtaa on tulkittava siten, että toimen on rajattava riittävän täsmällisesti ne toimenpiteet, joihin väärinkäytösepäilyt kohdistuvat, jotta se voidaan katsoa tässä säännöksessä tarkoitetuksi tutkimista tai seuraamusmenettelyä koskevaksi toimeksi. Tämä täsmällisyysvaatimus ei kuitenkaan edellytä sitä, että kyseisessä toimessa mainitaan mahdollisuus seuraamuksen tai erityisen hallinnollisen toimenpiteen määräämiseen. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava, täyttääkö pääasiassa kyseessä oleva selvitys tämän edellytyksen.
4)
Asetuksen N:o 2988/95 3 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa on tulkittava siten, että sen ajallisen yhteyden osalta, joka on oltava väärinkäytösten välillä, jotta kyse olisi tässä säännöksessä tarkoitetuista toistuvista väärinkäytöksistä, edellytetään ainoastaan, että ajanjakso kunkin väärinkäytöksen ja sitä edeltävän väärinkäytöksen välissä on saman kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä vanhentumisaikaa lyhyempi. Pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset väärinkäytökset, jotka liittyvät valmistajan varastoimien sokerimäärien laskemiseen eri markkinointivuosina ja jotka johtavat saman valmistajan tekemiin virheellisiin ilmoituksiin näistä määristä ja näin ollen varastointikustannusten korvauksina perusteettomasti maksettaviin summiin, ovat pääsääntöisesti asetuksen N:o 2988/95 3 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja toistuvia väärinkäytöksiä, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava.
5)
Asetuksen N:o 2988/95 3 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa on tulkittava siten, että väärinkäytösten joukon katsominen tässä säännöksessä tarkoitetuksi jatkuvaksi tai toistuvaksi väärinkäytökseksi ei ole poissuljettua siinä tapauksessa, että toimivaltaiset viranomaiset eivät ole kohdistaneet asianomaiseen henkilöön säännöllisiä ja perusteellisia tarkastuksia.
6)
Asetuksen N:o 2988/95 3 artiklan 1 kohdan neljättä alakohtaa on tulkittava siten, että tässä alakohdassa säädetty vanhentumisaika alkaa kulua jatkuvien tai toistuvien väärinkäytösten osalta väärinkäytöksen päättymispäivästä, riippumatta siitä, minä päivänä kansalliset viranomaiset ovat saaneet tiedon tästä väärinkäytöksestä.
7)
Asetuksen N:o 2988/95 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että toimivaltaisen viranomaisen tutkimusta tai seuraamusmenettelyä koskevista toimista, jotka on annettu tiedoksi asianomaiselle henkilölle tämän kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti, ei seuraa tämän saman kohdan neljännessä alakohdassa säädetyn vanhentumisajan katkeaminen.
( 1 ) EUVL C 142, 12.5.2014.
Full & Egal Universal Law Academy