10.6.2014
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 175/28
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Sofia-grad (Bulgaria) on esittänyt 28.3.2014 – Direktor na Direktsia ”Migratsia” pri Ministerstvo na vatreshnite raboti v. Bashir Mohamed Ali Mahdi
(Asia C-146/14)
2014/C 175/35
Oikeudenkäyntikieli: bulgaria
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Administrativen sad Sofia-grad
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Direktor na Direktsia ”Migratsia” pri Ministerstvo na vatreshnite raboti
Vastaaja: Bashir Mohamed Ali Mahdi
Ennakkoratkaisukysymykset
1)
Onko jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY (1) 15 artiklan 3 ja 6 kohtaa luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 6 ja 47 artiklan sekä tuomioistuinvalvontaa ja tehokasta [tuomioistuimen tarjoamaa oikeussuojaa] (2) koskevan oikeuden kanssa tulkittava siten, että
a)
jos hallintoviranomaisella on jäsenvaltion kansallisen oikeuden mukaan velvollisuus tarkastella säilöönottoa uudelleen kuukausittain ilman nimenomaista velvollisuutta toteuttaa hallinnollinen toimenpide ja jos sen on esitettävä kansalliselle tuomioistuimelle viran puolesta luettelo maastapoistamisen esteiden vuoksi ensimmäisen säilöönoton lakisääteisen enimmäiskeston ylittäväksi ajaksi säilöön otetuista kolmannen maan kansalaisista, hallintoviranomaisella on velvollisuus ensimmäisestä säilöönotosta tehdyssä henkilöä koskevassa päätöksessä asetetun määräajan päättyessä joko toteuttaa nimenomainen säilöönoton uudelleentarkastelua koskeva toimenpide unionin oikeuden mukaisten säilöönottoajan jatkamisperusteiden osalta tai vapauttaa asianomainen?
b)
jos jäsenvaltion kansallisessa oikeudessa säädetään tuomioistuimen toimivallasta määrätä kansallisessa oikeudessa säädetyn ensimmäisen säilöönoton enimmäiskeston ylityttyä maastapoistamista varten säilöönottoajan jatkamisesta, korvata se lievemmällä toimenpiteellä tai määrätä kolmannen maan kansalainen vapautettavaksi, kansallisen tuomioistuimen on tutkittava pääasian kaltaisessa tilanteessa sellaisen säilöönoton uudelleentarkastelua koskevan toimenpiteen laillisuus, jossa mainitaan säilöönottoajan jatkamistarpeen ja sen keston oikeudelliset ja tosiasialliset perusteet, kun se tekee pääasiassa päätöksen säilöönoton jatkamisesta, sen korvaamisesta tai asianomaisen vapauttamisesta?
c)
siinä annetaan kansalliselle tuomioistuimelle mahdollisuus tutkia sellaisen säilöönoton uudelleentarkastelua koskevan toimenpiteen laillisuus, jossa ainoastaan mainitaan perusteet, joiden perusteella ei voida täytäntöönpanna päätöstä kolmannen maan kansalaisen maastapoistamisesta, unionin oikeuden mukaisten säilöönottoajan jatkamisperusteiden osalta, kun kansallinen tuomioistuin ratkaisee riidan tekemällä päätöksen säilöönoton jatkamisesta, sen korvaamisesta tai asianomaisen vapauttamisesta yksinomaan hallintoviranomaisen mainitsemien tosiseikkojen ja esittämien todisteiden sekä kolmannen maan kansalaisen esittämien vastaväitteiden ja tosiseikkojen perusteella?
2)
Onko direktiivin 2008/115 15 artiklan 1 ja 6 kohtaa tulkittava pääasian kaltaisessa tilanteessa siten, että kansallisessa oikeudessa säädetty itsenäinen säilöönoton jatkamisen peruste eli se, että ”asianomaisella ei ole henkilöasiakirjoja”, on unionin oikeuden näkökulmasta direktiivin 15 artiklan 6 kohdan jompaankumpaan tapaukseen kuuluvana hyväksyttävä, jos jäsenvaltion kansallisen oikeuden mukaan voidaan mainitun seikan perusteella perustellusti olettaa, että asianomainen pyrkii välttämään maastapoistamispäätöksen täytäntöönpanon, mikä puolestaan merkitsee kyseisen jäsenvaltion oikeudessa tarkoitettua pakenemisen vaaraa?
3)
Onko direktiivin 2008/115 15 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa ja 6 kohtaa luettuna yhdessä kolmannen maan kansalaisten perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamista ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevien johdanto-osan toisen ja 13 perustelukappaleen kanssa tulkittava pääasian kaltaisessa tilanteessa siten, että niissä sallitaan tehdä perusteltu päätelmä pakenemisen vaarasta sen perusteella, että asianomaisella ei ole henkilöasiakirjoja, hän on ylittänyt valtioiden rajan laittomasti ja ilmoittaa, että ei halua palata alkuperämaahansa, vaikka hän on aiemmin tehnyt ilmoituksen vapaaehtoisesta paluusta maahansa ja antanut paikkansapitävät tiedot henkilöllisyydestään, siten että nämä seikat kuuluvat palauttamispäätöksen adressaatin direktiivissä tarkoitetun ”pakenemisen vaaran” soveltamisalaan, mikä kansallisessa oikeudessa määritellään tosiseikkojen perusteella olemassa olevana perusteltuna olettamana, että asianomainen pyrkii välttämään palauttamispäätöksen täytäntöönpanon?
4)
Onko direktiivin 2008/115 15 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa, 4 kohtaa ja 6 kohtaa luettuna yhdessä kolmannen maan kansalaisten perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamista ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevien johdanto-osan toisen ja 13 perustelukappaleen kanssa tulkittava pääasian kaltaisessa tilanteessa siten, että
a)
kolmannen maan kansalainen ei tee yhteistyötä valmisteltaessa hänen alkuperämaahan paluutaan koskevan päätöksen täytäntöönpanoa, jos hän ilmaisee kyseisen maan suurlähetystön virkailijalle suullisesti, että hän ei halua palata alkuperämaahansa, vaikka hän on aiemmin tehnyt ilmoituksen vapaaehtoisesta paluusta ja antanut paikkansapitävät tiedot henkilöllisyydestään, ja että kolmansista maista hankittavat asiakirjat viivästyvät ja palauttamispäätöksen täytäntöönpanon mahdollisuus on kohtuullinen, jos tässä tilanteessa kyseisen maan suurlähetystö ei myönnä asianomaisen alkuperämaahansa matkustamista varten tarvittavaa asiakirjaa, vaikka se on vahvistanut asianomaisen henkilöllisyyden?
b)
jos ei ole olemassa kohtuullista mahdollisuutta, että palauttamispäätöksen täytäntöönpanosta seuraisi sellaisen kolmannen maan kansalaisen vapauttaminen, jolla ei ole henkilöasiakirjoja, joka on ylittänyt valtioiden rajan laittomasti ja ilmoittaa, ettei halua palata alkuperämaahansa, on katsottava, että jäsenvaltiolla on velvollisuus antaa väliaikainen asiakirja asianomaisen asemasta, jos alkuperämaan suurlähetystö ei tässä tilanteessa myönnä asianomaiselle alkuperämaahan matkustamista varten tarvittavaa asiakirjaa, vaikka se on vahvistanut asianomaisen henkilöllisyyden?
(1) EUVL L 348, s. 98.
(2) Kääntäjän huomautus: bulgariankielinen teksti on tässä kohden puutteellinen; ilmaus ”[tuomioistuimen tarjoamaa oikeussuojaa]” on lisätty käännökseen.
Full & Egal Universal Law Academy