15.9.2014
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 315/42
Kanne 22.7.2014 – Puolan tasavalta v. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto
(Asia C-358/14)
2014/C 315/69
Oikeudenkäyntikieli: puola
Asianosaiset
Kantaja: Puolan tasavalta (asiamies: B. Majczyna)
Vastaajat: Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
—
Unionin tuomioistuimen on kumottava tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta 3.4.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/40/EU (1) 2 artiklan 25 kohta, 6 artiklan 2 kohdan b alakohta, 7 artiklan 1-5 kohta, 7 kohdan ensimmäinen virke ja 12–14 kohta sekä 13 artiklan 1 kohdan c alakohta.
—
Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteessaan Puolan tasavalta väittää, että riidanalaiset säännökset koskevat monitahoista ja uutta sääntelyä, josta säädetään ensimmäisen kerran direktiivissä 2014/40/EU ja jonka tavoitteena on sellaisten tupakkatuotteiden, joilla on tunnusomainen maku, markkinoille saattamista koskevasta kiellosta ja kyseiseen kieltoon liittyvistä toimista säätämällä saada mainitunlaiset tuotteet, muun muassa mentolisavukkeet, kokonaan pois sisämarkkinoilta. Kun otetaan huomioon mentolisavukkeiden osuus Euroopan unionin tupakkatuotteiden markkinoilla, mainitulla kiellolla on vakavimmat vaikutukset mentolisavukkeiden tuotantoon.
Puolan tasavalta vetoaa riidanalaisten säännösten osalta seuraaviin perusteisiin.
Ensinnäkin SEUT 114 artiklaa on Puolan tasavallan mukaan rikottu. Mentolisavukkeiden markkinoille saattamista koskevasta kiellosta on säädetty, vaikkei kansallisten säännösten välillä ole mitään sellaisia eroja, jotka voisivat rajoittaa tavaroiden liikkuvuutta. Kyseinen kielto ei johda sisämarkkinoiden toiminnan parantumiseen, vaan päinvastoin siitä aiheutuu esteitä, joita ennen direktiivin antamista ei ollut.
Toinen kanneperuste liittyy suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen. Mentolisavukkeiden markkinoille saattamista koskeva kielto ei vastaa niitä tavoitteita, joihin direktiivillä pyritään. Sen lisäksi kielto ei ole sen vaatimuksen mukainen, jonka mukaan toimenpiteiden, joihin ryhdytään, on oltava omiaan tavoitellun päämäärän saavuttamiseen. Mainitun kiellon käyttöönoton kustannukset ylittävät merkittävästi siitä saatavat edut.
Kolmas kanneperuste liittyy toissijaisuusperiaatteen loukkaamiseen. Mentolisavukkeiden markkinoille saattamista koskeva kielto loukkaa toissijaisuusperiaatetta, koska kysymys mentolisavukkeiden käytöstä sekä suhteessa sen kansanterveydelliseen vaikutukseen että suhteessa niiden myynnin kiellosta aiheutuviin yhteiskunnallisiin ja talouteen liittyviin kustannuksiin on luonteeltaan paikallinen ja rajoittuu koskemaan suppeaa osaa jäsenvaltioista. Siksi mainittu kysymys pitäisi ratkaista paikallisella tasolla ja vain niiden jäsenvaltioiden olisi ratkaistava se, joissa kyseisten tuotteiden kulutus ja tuotanto on suurta.
(1) EUVL L 127, s. 1.
Full & Egal Universal Law Academy