19.1.2015
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 16/17
Kanne 30.10.2014 – Euroopan komissio v. Saksan liittotasavalta
(Asia C-482/14)
(2015/C 016/27)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: W. Mölls, J. Hottiaux ja T. Maxian Rusche)
Vastaaja: Saksan liittotasavalta
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin tuomioistuinta toteamaan, että
—
Saksan liittotasavalta ei ole noudattanut direktiivin 2012/34/EU (1) 6 artiklan 1 kohdan (direktiivin 91/440/EY 6 artiklan 1 kohta) mukaisia velvoitteitaan, koska se on sallinut sen, että rautatieinfrastruktuurin hoitoon tarkoitettua julkista rahoitusta voidaan siirtää rautatieliikenteen harjoittamiseen
—
Saksan liittotasavalta ei ole noudattanut direktiivin 2012/34/EU 6 artiklan 4 kohdan (direktiivin 91/440/EY 6 artiklan 1 kohta) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole varmistanut, että kirjanpitoa hoidetaan siten, että on mahdollista valvoa kieltoa, joka koskee rautatieinfrastruktuurin hoitoon myönnettyjen julkisten varojen siirtämistä rautatieliikenteen harjoittamiseen
—
Saksan liittotasavalta ei ole noudattanut direktiivin 2012/34/EU 31 artiklan 1 kohdan (direktiivin 2001/14/EY 7 artiklan 1 kohta) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole varmistanut, että infrastruktuurimaksuja voidaan käyttää ainoastaan rataverkon haltijan liiketoiminnan rahoittamiseen
—
Saksan liittotasavalta ei ole noudattanut direktiivin 2012/34/EU 6 artiklan 3 kohdan (direktiivin 91/440/EY 9 artiklan 4 kohta) eikä asetuksen (EY) N:o 1370/2007 (2) 6 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä sen liitteessä olevan 5 kohdan kanssa, mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole varmistanut, että henkilöliikennepalvelujen tuottamiseen tarkoitettu julkinen rahoitus esitetään kirjanpidossa erillään
—
Saksan liittotasavalta vastaa oikeudenkäyntikuluista.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kantaja esittää kanteensa tueksi seuraavaa.
Saksa sallii sen, että Deutsche Bahn -konserni voi voittojensiirtosopimusten ansiosta käyttää rataverkon haltijan infrastuktuurimaksuina ja muihin tarkoituksiin kuin infrastruktuurin hoitoon tarkoitettuna julkisena rahoituksena saamia tuloja. Tällaisia varoja voidaan käyttää erityisesti liikennepalveluihin. Tämä on direktiivin 2012/34/EU 6 artiklan 1 kohdan ja 31 artiklan 1 kohdan vastaista.
Lisäksi rataverkon haltijan kirjanpito ei mahdollista julkisen rahoituksen siirtämistä liikennepalveluille koskevan kiellon valvomista. Saksa sallii tämän, mikä on direktiivin 2012/34/EU 6 artiklan 4 kohdan vastaista.
Lopuksi kantaja katsoo, ettei Saksa varmista sitä, että julkisiin henkilöliikennepalveluihin tarkoitetut julkiset varat esitetään kirjanpidossa erillään. Tämä on kantajan mukaan sekä direktiivin 2012/34/EU 6 artiklan 3 kohdan että asetuksen (EY) N:o 1370/2007 6 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä sen liitteen 5 kohdan kanssa, vastaista.
(1) Yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta 21.11.2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU (EUVL L 343, s. 32).
(2) Rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta 23.10.2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007 (EUVL L 315, s. 1).
Full & Egal Universal Law Academy