EUR-Lex -  62014CN0557 - FI

9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/28

Kanne 4.12.2014 – Euroopan komissio v. Portugalin tasavalta

(Asia C-557/14)

(2015/C 046/35)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Braga da Cruz ja E. Manhaeve)

Vastaaja: Portugalin tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Portugalin tasavalta ei ole noudattanut SEUT 260 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut kaikkia asiassa C-530/07 (1), komissio v. Portugali, 7.5.2009 annetun tuomion täytäntöönpanon edellyttämiä toimenpiteitä

—

Portugalin tasavallalle on asetettava 20  196 euron suuruinen uhkasakko kultakin edellä mainitussa asiassa C-530/07 annetun tuomion täytäntöönpanon viivästyspäivältä siitä päivästä lukien, jona nyt käsiteltävässä asiassa annetaan tuomio, siihen päivään asti, jolloin edellä mainitussa asiassa C-530/07 annettu tuomio on pantu täytäntöön

—

Portugalin tasavalta on velvoitettava maksamaan kiinteä 2  244 euron suuruinen summa kultakin päivältä siitä päivästä lukien, jona edellä mainitussa asiassa C530/07 annettiin tuomio, siihen päivään asti, jolloin nyt käsiteltävässä asiassa annetaan tuomio tai siihen päivään asti, jolloin edellä mainitussa asiassa C-530/07 annettu tuomio on pantu täytäntöön, jos tämä täytäntöönpano tapahtuu ennen tuomion antamista nyt käsiteltävässä asiassa

—

Portugalin tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

I)

Seuraamuksen määrittely. Tämän on perustuttava seuraavaan kolmeen kriteeriin:

1 —

Rikkomisen vakavuus. Komissio ehdottaa, että sovelletaan vakavuuskerrointa 3 asteikolla 1–20. EY:n 228 artiklan soveltamisesta annetun komission tiedonannon (jäljempänä vuoden 2005 tiedonanto) mukaan komissio laskee tämän kertoimen seuraavien seikkojen perusteella:

a)

Niiden unionin sääntöjen merkitys, joita on rikottu. Yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21.5.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY (2) (jäljempänä direktiivi 91/271) 1 ja 2 artiklasta, 3 artiklan 1 kohdasta ja 4 artiklasta sekä tämän saman direktiivin liitteestä I ilmenee, että viemäröityjen yhdyskuntajätevesien vesistöön johtaminen saa aikaan pilaantumisen, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla näiden vesistöjen laatuun sekä niihin liittyviin ekosysteemeihin. Kaikkien sellaisten taajamien, joiden asukasvastineluku (avl) on suurempi kuin 15  000, yhdyskuntajätevesien keräily ja käsittely on ratkaisevan tärkeä suoraan näistä vesimassoista riippuvien vastaanottavien vesistöjen sekä vesistöjen ja maanpäällisten ekosysteemien laadun säilyttämiselle ja parantamiselle sekä myös muiden unionin direktiivien täydellisen ja asianmukaisen soveltamisen varmistamiselle.

b)

Tämän rikkomisen seuraamukset yleisille ja yksityisille eduille

—

Ympäristön ja kansanterveyden suojelu on yleisen edun mukaista. Tuomion C-530/07 (jäljempänä unionin tuomioistuimen tuomio) epätäydellinen täytäntöönpano merkitsee merkittävää ympäristön pilaantumisriskiä ja sillä on seuraamuksia ihmisten terveydelle.

—

Unionin tuomioistuimen tuomion epätäydellinen täytäntöönpano voi myös vaikuttaa muiden Euroopan unionin direktiivien täytäntöönpanoon ja sillä voi olla välitöntä vaikutusta kansalaisten mahdollisuuteen voida käyttää pilaantumattomia vastaanottavia vesistöjä vapaa-ajan toimintoihin, mikä puolestaan voi vaikuttaa matkailualaan ja siihen liittyvään taloudelliseen toimintaan.

c)

Muut raskauttavat tai lieventävät seikat

—

Lieventävät seikat:

i)

Taajamien, joiden avl on suurempi kuin 15  000 ja jotka eivät noudata direktiivin 91/271 4 artiklan vaatimuksia, lukumäärä on unionin tuomioistuimen SEUT 258 artiklaan perustuvan tuomion julistamisen jälkeen laskenut 15:stä kahteen.

ii)

Villa Real de Santo Antónion taajamassa on toiminut uusi jätevesien puhdistusasema vuodesta 2009 lähtien ja vain kolmea tämän taajaman vyöhykkeistä ei vielä ole liitetty tähän puhdistusasemaan. Matosinhosin nykyinen puhdistusasema mahdollistaa tämän taajaman jätevesien ensikäsittelyn, ja tämän jälkeen ne johdetaan vedenalaisen laskuaukon kautta mereen yli kahden kilometrin päähän rannikosta.

Portugalin viranomaisten antamien tietojen mukaan tämä ei vaikuta uimavesien hyvään laatuun.

—

Raskauttavat seikat:

i)

Unionin tuomioistuimen tuomion täydellistä täytäntöönpanoa ei voida todeta ennen vuotta 2018, vaikka nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevia jätevesien johtamis- ja käsittelyvelvollisuuksia olisi pitänyt noudattaa kokonaisuudessaan viimeistään 31.12.2000.

ii)

Direktiivin 91/271 säännökset, joita Portugalin tasavalta ei ole noudattanut, sisältävät selvät velvoitteet.

iii)

Aikatauluja, jotka Portugalin viranomaiset ovat esittäneet komissiolle peräkkäin, ei ole noudatettu, ja tämä on laiminlyöty tavalla, jota komissio pitää vakavana.

iv)

Portugalin tasavaltaa vastaan käytyjen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevien menettelyjen suuri lukumäärä, mukaan lukien unionin tuomioistuimen antamat tuomiot tällä kunnallisten jätevesien käsittelyn erityisalalla, osoittaa toistuvaa lainvastaista menettelyä alalla, jolla kansanterveyteen ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ovat erityisen merkittäviä.

2 —

Rikkomisen kesto Kun otetaan huomioon unionin tuomioistuimen tuomion antamisesta jo kulunut aika, komissio ehdottaa, että sovelletaan rikkomisen keston suurinta mahdollista kerrointa, joka on 3.

3 —

Tarve varmistaa seuraamuksen varoittava vaikutus. Kuten vuoden 2005 tiedonannossa täsmennetään, varoittava vaikutus otetaan huomioon tekijän ”n” avulla, joka vastaa keskiarvoa, joka perustuu kyseisen jäsenvaltion bruttokansantuotteeseen ja äänten painotukseen Euroopan unionin neuvostossa. Tällä hetkellä Portugalin tasavaltaan sovellettava tekijä ”n” on 3,40.

II —   Seuraamuksen määrän laskeminen

a)

Uhkasakko kultakin viivästyspäivältä

—

Vuoden 2005 tiedonannon mukaan uhkasakko lasketaan seuraavan kaavan mukaan:

Kiinteä perusmäärä x vakavuuskerroin x kestokerroin x tekijä ”n” eli nyt käsiteltävässä asiassa 660 x 3 x 3,40 = 20  196 euroa päivältä.

—

Uhkasakon asteittaisen pienentymisen viivästyspäivää kohden varmistamiseksi komissio ehdottaa, että viivästyspäivää kohden maksettavan uhkasakon (20  196 euroa päivää kohden) määrä jaetaan sillä avl:n lukumäärällä, joiden osalta unionin tuomioistuimen tuomiota ei vielä ole pantu täytäntöön. Viimeisimpien tietojen mukaan niiden avl:ien lukumäärä, joiden osalta direktiiviä 91/271 ei vielä ole pantu täytäntöön, on 3 21  950. Näin ollen komissio ehdottaa, että kiinteän perusmäärän arvo (20  196 euroa päivää kohden) jaetaan 3 21  950:llä.

—

Tämän jakolaskun tulos (20  196: 3 21  951), eli 0,06 euroa päivää kohden, vähennetään kunkin avl:n, jonka tilanne tällä välin saatetaan direktiivin mukaiseksi, kiinteän perusmäärän arvosta.

b)

Kiinteä määrä

—

Kiinteän määrän määrittämiseksi käytetty päivittäisen määrän laskemistapa on hyvin samanlainen kuin uhkasakon määrittämiseksi käytetyn päivittäisen määrän laskemistapa; siinä kerrotaan yhtenäinen perusmäärä vakavuuskertoimella ja näin saatu tulos kerrotaan maakohtaisella kiinteällä tekijällä (tekijä ”n”), joka vastaa samalla sekä kyseessä olevan maan maksukykyä että sitä äänimäärää, joka sillä on neuvostossa.

—

Komissio lähtee kuitenkin kiinteän määrän osalta perusmäärästä, joka on alhaisempi kuin uhkasakkoihin sovellettava määrä, koska rikkomiseen syyllistyneen jäsenvaltion toiminta tulee moitittavammaksi SEUT 260 artiklan perusteella annetun tuomion julistamishetkellä siitä syystä, että se jatkaa rikkomista huolimatta siitä, että unionin tuomioistuin antaa kaksi peräkkäistä tuomiota. Kiinteän määrän yhtenäinen perusmäärä on tällä hetkellä 220 euroa päivää kohden, eikä komissio ehdota, että sen osalta sovellettaisiin kestokerrointa.

—

Näin ollen yhtenäisen perusmäärän, vakavuuskertoimen ja tekijän ”n” perusteella kiinteä määrä päivää kohden on 220 x 3 x 3,40 = 2  244 euroa.

c)

Kiinteän vähimmäismäärän tarkastelu

—

Kyseessä olevalle jäsenvaltiolle vahvistetun kiinteän vähimmäismäärän perusteella on tutkittava, olisiko unionin tuomioistuimelle ehdotettava päiväkohtaisen vai kiinteän määrän soveltamista. Tältä osin on verrattava yhtäältä kiinteän määrän määrittämisen perustaksi otettavan päivittäisen määrän kokonaisarvoa, joka lasketaan siihen päivään asti, jona komissio tekee päätöksensä (jättää asia unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi SEUT 260 artiklan nojalla), ja toisaalta kyseessä olevalle jäsenvaltiolle vahvistettua kiinteää vähimmäismäärää.

—

Niiden päivien lukumäärä, joka on kulunut siitä, kun unionin tuomioistuin antoi tuomionsa (7.5.2009) siihen päivään, jona komissio päätti saattaa asian SEUT 260 artiklan perusteella unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi (16.10.2014), on 1987. Näin ollen tämän komission päätöksen tekopäivänä kiinteän määrän määrittämisen perustaksi otettavan päivittäisen määrän kokonaisarvo on 2  244 euroa x 1  987 päivää = 4 4 58  828 euroa.

—

Portugalin osalta vahvistettu kiinteä vähimmäismäärä on tällä hetkellä 1 8 75  000 euroa.

—

Koska kiinteän määrän määrittämisen perustaksi otettavan päivittäisen määrän kokonaisarvo ylittää 16.10.2014 Portugalin osalta vahvistetun kiinteän vähimmäismäärän, komissio ehdottaa, että unionin tuomioistuin velvoittaa tämän jäsenvaltion maksamaan kiinteän määrän määrittämisen perustaksi otettavan päivittäisen määrän eli 2  244 päivää kohden siitä päivästä lukien, jona unionin tuomioistuimen tuomio on annettu, siihen päivään asti, jona julistetaan SEUT 260 artiklaan perustuva tuomio, taikka siihen päivään asti, jona Portugalin tasavalta panee täytäntöön ensimmäisen näistä tuomioista, jos tämä päivä on aikaisempi.

(1)  EU:C:2009:292.

(2)  EYVL L 135, s. 40.

Full & Egal Universal Law Academy