2.3.2015
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 73/17
Kanne 22.12.2014 – Saksan liittotasavalta v. Euroopan unionin neuvosto
(Asia C-600/14)
(2015/C 073/24)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Kantaja: Saksan liittotasavalta (asiamiehet T. Henze ja J. Möller)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
Kantaja vaatii, että unionin tuomioistuin
—
kumoaa 24.6.2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/699/EU siltä osin kuin se koskee muutoksia kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF-yleissopimus) 12 artiklaan ja sen lisäykseen B (Yhtenäiset määräykset tavaran kansainvälisistä rautatiekuljetuksista koskevasta sopimuksesta – CIM), lisäykseen D (Vaunujen käyttöä kansainvälisessä rautatieliikenteessä koskevia sopimuksia koskevat yhtenäiset määräykset – CUV) sekä lisäykseen E (Yhtenäiset määräykset sopimuksesta infrastruktuurin käytöstä kansainvälisessä rautatieliikenteessä – CUI) (päätöksen 1 artikla luettuna yhdessä liitteessä olevan numeron 3 alla olevien 4 kohdan (siltä osin kuin se koskee COTIF-yleissopimuksen 12 artiklaa) sekä 5, 7 ja 12 kohdan kanssa)
—
velvoittaa Euroopan unionin neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
1)
Liittohallituksen näkemyksen mukaan SEUT 91 artiklassa ja SEUT 218 artiklan 9 kohdassa ei anneta unionille toimivaltaa päättää yhteisestä kannasta kaikkien sääntöjen osalta, joista keskusteltiin ja tehtiin päätöksiä OTIFin uudelleentarkastelukomitean 25. kokouksessa. Neuvosto loukkasi päätöksen tekemisen johdosta siten SEU 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettua annetun toimivallan periaatetta.
2)
Riidanalaista päätöstä rasittaa lisäksi perustelujen puutteellisuus, koska siitä ei käy riittävän selkeästi ilmi, millä perusteella unionilla on toimivalta päättää yhteisestä kannasta kaikkien sääntöjen osalta, joista keskusteltiin ja tehtiin päätöksiä OTIFin uudelleentarkastelukomitean 25. kokouksessa.
3)
Neuvosto on lisäksi loukannut vilpittömän yhteistyön periaatetta, tulkittuna yhdessä tehokkaan oikeussuojan periaatteen kanssa, kun se antoi riidanalaisen säädöksen vain päivää ennen OTIFin uudelleentarkastelukomitean 25. kokouksen alkamista. Saksan liittotasavalta on näin käyttänyt kaikki mahdollisuudet asian saattamiseksi oikea-aikaisesti unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta se voisi saada riidanalaiseen päätökseen liittyvää (väliaikaista) oikeussuojaa.
Full & Egal Universal Law Academy