UNIONIN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (kahdeksas jaosto)
6 päivänä marraskuuta 2014 ( *1 )
”Ennakkoratkaisupyyntö — Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta — Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen — Riittävien tietojen asiaan liittyvistä tosiseikoista ja syiden, joiden perusteella ennakkoratkaisukysymykseen on tarpeen vastata, puuttuminen”
Asiassa C‑366/14,
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Budapesti XX., XXI. és XXIII. kerületi bíróság (Unkari) on esittänyt 11.7.2014 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 28.7.2014, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
Herrenknecht AG
vastaan
Hév-Sugár kft,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (kahdeksas jaosto),
toimien kokoonpanossa: tuomarit C. Toader (esittelevä tuomari), joka hoitaa kahdeksannen jaoston puheenjohtajan tehtäviä, E. Jarašiūnas ja C. G. Fernlund,
julkisasiamies: N. Jääskinen,
kirjaaja: A. Calot Escobar,
päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohdan mukaisella perustellulla määräyksellä,
on antanut seuraavan
määräyksen
1
Ennakkoratkaisupyyntö koskee tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (EYVL 2001, L 12, s. 1) 23 artiklan 1 kohdan ja sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista tehdyn yleissopimuksen, joka on avattu allekirjoitettavaksi Roomassa 19.6.1980 (EYVL L 266, s. 1; jäljempänä Rooman yleissopimus), 3 artiklan 1 kohdan tulkintaa.
2
Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa kantajana on Herrenknecht AG (jäljempänä Herrenknecht), Saksan oikeuden mukaan perustettu yhtiö, ja vastaajana Hév-Sugár kft (jäljempänä Hév-Sugár), Unkarin oikeuden mukaan perustettu yhtiö, ja jossa on kyse vuokran maksamisesta.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Unionin oikeus
3
Asetuksen N:o 44/2001 23 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Jos asianosaiset, joista ainakin yhden kotipaikka on jäsenvaltiossa, ovat sopineet, että jäsenvaltion tuomioistuimen tai tuomioistuinten on ratkaistava syntynyt riita tai tietystä oikeussuhteesta syntyvät vastaiset riidat, tuolla tuomioistuimella tai tuon jäsenvaltion tuomioistuimilla on toimivalta ratkaista asia. Toimivalta on yksinomainen, jos asianosaiset eivät toisin ole sopineet. Tällainen toimivaltaa koskeva sopimus on tehtävä:
a)
kirjallisesti tai, jos se on tehty suullisesti, se on vahvistettava kirjallisesti; tai
b)
sellaisessa muodossa, joka vastaa asianosaisten välille muodostunutta käytäntöä; tai
c)
kansainvälisessä kaupassa sellaista muotoa noudattaen, joka vastaa sellaista kauppatapaa, jonka asianosaiset tunsivat tai joka heidän olisi pitänyt tuntea ja joka on kyseisen tyyppisten sopimusten osapuolten kyseisellä kaupan alalla laajalti tuntema ja säännöllisesti noudattama.”
4
Rooman yleissopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Sopimukseen sovelletaan sen valtion lakia, josta osapuolet ovat sopineet (lakiviittaus). Lakiviittauksen on oltava nimenomainen tai sen on käytävä riittävän selvästi ilmi sopimusehdoista tai tapaukseen liittyvistä olosuhteista. Osapuolet voivat määrätä valitsemansa lain sovellettavaksi koko sopimukseen tai vain osaan siitä.”
Unkarin oikeus
5
Sovellettavissa kansallisissa säännöksissä toistetaan olennaisilta osin unionin oikeuden säännökset.
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset
6
Ennakkoratkaisupäätöksestä ilmenee, että Herrenknecht vuokranantajana ja Hév-Sugár vuokralle ottajana tekivät 11.7.2008 yhdistetyn myynti- ja vuokrasopimuksen, jonka mukaan ensimmäinen vuokrasi toiselle rakennuskoneita tunnelien kaivamiseksi. Tässä sopimuksessa sovittiin myös, että Herrenknecht myy sopimuksen kohteena olevat laitteet Hév-Sugárille vuokrakauden päättyessä.
7
Kyseisessä sopimuksessa oli viisi liitettä, jotka koskivat erilaisia sopimukseen liittyviä seikkoja ja sisälsivät ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan lausekkeita, joissa nimettiin riidan varalta toimivaltaiseksi joko välimiehet, kuten tämän sopimuksen liitteestä 1 ilmenee, tai yleiset tuomioistuimet, kuten mainitun sopimuksen liitteistä 2 ja 4 ilmenee. Tässä viimeksi mainitussa tapauksessa oli sovittu, että kantaja voi riitatilanteessa valita nimetyn saksalaisen tai unkarilaisen tuomioistuimen välillä.
8
Lisäksi kyseisen sopimuksen tavaroiden toimittamista koskevassa liitteessä 1 nimetään riidan varalta Saksan oikeus sovellettavaksi oikeudeksi, kun taas tämän sopimuksen henkilöstön toimittamista ja yleisiä vuokraehtoja koskevissa liitteissä 2 ja 4 nimetään Sveitsin oikeus sovellettavaksi oikeudeksi.
9
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoi Herrenknechtin nostamasta vuokranmaksuvaatimusta koskevasta kanteesta, että sopimuspuolet ovat sopimuksessaan sopineet lausekkeista, joiden sisältö poikkeaa toisistaan toimivaltaisten tuomioistuimien osalta, ja tutki viran puolesta oman toimivaltansa.
10
Vahvistaen näin ollen yleisen alueellisen toimivaltansa Unkarissa pääasian riidan ratkaisemisessa tämä tuomioistuin pohtii sitä, onko sillä tai muulla tuomioistuimella, joka on nimetty osapuolten sopimissa tuomioistuimen toimivaltaa koskevissa lausekkeissa, asetuksen N:o 44/2001 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yksinomainen kansainvälinen toimivalta ja onko Herrenknechtillä oikeus valita vapaasti kyseisessä sopimuksessa nimettyjen tuomioistuinten välillä.
11
Lisäksi se pohtii, mitä lainsäädäntöä käsiteltävässä asiassa sovelletaan, kun otetaan huomioon Rooman sopimuksen 3 artiklan 1 kohta ja kun sopimuspuolet ovat kyseisen sopimuksen eri liitteissä määränneet, että sopimukseen sovelletaan sekä Saksan että Sveitsin oikeutta.
12
Tässä tilanteessa Budapesti XX., XXI. és XXIII. kerületi bíróság on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”1)
Miten asetuksen N:o 44/2001 23 artiklan 1 kohtaa on tulkittava, kun halutaan selvittää, millä tuomioistuimella on kansainvälinen yksinomainen toimivalta silloin, kun riitaantuneet sopimuspuolet ovat sopimuksensa yleisissä sopimusehdoissa nimenneet sopimuksesta aiheutuvien riitojen ratkaisemiseen toimivaltaisiksi tuomioistuimiksi useita eri tuomioistuimia? Onko kantajalla oikeus vapaasti valita joko nimetty tuomioistuin, jolla on yksinomainen toimivalta, tai tuomioistuin, jonka toimivalta riippuu asianosaisten tahdosta, ja voidaanko katsoa, että asiaa nyt käsittelevällä tuomioistuimella on kansainvälinen yksinomainen toimivalta?
2)
Miten Rooman yleissopimuksen 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava, kun halutaan selvittää, minkä kansallisen oikeuden aineellisia sääntöjä on sopimusta tutkittaessa sovellettava, kun sopimuspuolet ovat sen yleisissä sopimusehdoissa määränneet, että sopimukseen sovelletaan useiden valtioiden kansallista oikeutta?”
Ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottaminen
13
Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohdassa määrätään, että jos kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, unionin tuomioistuin voi julkisasiamiestä kuultuaan milloin tahansa päättää asian käsittelyä jatkamatta ratkaista sen perustellulla määräyksellä.
14
On muistutettava, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 267 artiklalla luotu menettely on unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välisen yhteistyön väline, jonka avulla unionin tuomioistuin esittää kansallisille tuomioistuimille ne unionin oikeuden tulkintaan liittyvät seikat, joita ne tarvitsevat ratkaistakseen niiden käsiteltäviksi saatetut asiat (ks. vastaavasti tuomio Geistbeck, C‑509/10, EU:C:2012:416, 47 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio Impacto Azul, C‑186/12, EU:C:2013:412, 26 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
15
Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä seuraa myös, että jotta unionin oikeutta voitaisiin tulkita siten, että tulkinta olisi kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllinen, sen on määritettävä esittämiinsä kysymyksiin liittyvät tosiseikat ja oikeudelliset seikat tai ainakin selostettava ne tosiseikkoja koskevat lähtökohdat, joihin nämä kysymykset perustuvat. Ennakkoratkaisupyynnössä on lisäksi ilmoitettava täsmällisesti ne syyt, joiden perusteella kansallinen tuomioistuin on epävarma unionin oikeuden tulkinnasta ja on päätynyt siihen, että ennakkoratkaisukysymysten esittäminen unionin tuomioistuimelle on tarpeellista (tuomio Mulders, C‑548/11, EU:C:2013:249, 28 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
16
Nämä vaatimukset ennakkoratkaisupyynnön sisällöstä esitetään nimenomaisesti työjärjestyksen 94 artiklassa, ja ne ilmenevät myös Euroopan unionin tuomioistuimen kansallisille tuomioistuimille ennakkoratkaisupyyntöjen tekemisestä antamista suosituksista (EUVL 2012, C 338, s. 1). Näiden suositusten 22 kohdasta ilmenee muun muassa, että ennakkoratkaisupyynnön on ”oltava riittävän kattava, ja siinä on oltava kaikki sellaiset merkitykselliset tiedot, joiden avulla unionin tuomioistuin sekä ne, joita asia koskee ja joilla on oikeus esittää huomautuksia, voivat ymmärtää pääasian oikeudenkäyntiä koskevat tosiseikat ja oikeudelliset seikat” (ks. vastaavasti määräys D’Aniello ym., C‑89/13, EU:C:2014:299, 20 kohta).
17
Tältä osin on tärkeää huomata, että ennakkoratkaisupyyntöihin sisältyvät tiedot eivät ole tarpeen ainoastaan siksi, että unionin tuomioistuin voisi niiden perusteella antaa vastauksia, joista on hyötyä, vaan myös siksi, että jäsenvaltioiden hallituksilla ja muilla osapuolilla, joita asia koskee, on näiden tietojen perusteella mahdollisuus esittää huomautuksensa Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan mukaisesti. Unionin tuomioistuimen on huolehdittava siitä, että tämä mahdollisuus turvataan, kun otetaan huomioon se, että kyseisen määräyksen nojalla ainoastaan ennakkoratkaisupyynnöt annetaan tiedoksi näille osapuolille (ks. määräys Adiamix, C‑368/12, EU:C:2013:257, 24 kohta ja määräys Mlamali, C‑257/13, EU:C:2013:763, 24 kohta).
18
Käsiteltävässä asiassa on todettava, ettei ennakkoratkaisupyyntö ilmiselvästi vastaa tämän määräyksen 15 ja 16 kohdassa mainittuja vaatimuksia.
19
Ensiksi on todettava, että vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin määrittelee pääasian riidan kohteen ilman muita tarkennuksia ”vuokranmaksuvaatimukseksi”, se ei kuitenkaan esitä tosiseikkoja, joihin kyseiset kaksi kysymystä perustuvat. Erityisesti se ei esitä mahdollista sidettä mainitun riidan kohteen ja pääasiassa kyseessä olevaan sopimukseen tai johonkin sen liitteeseen sisältyvän erityisen lausekkeen välillä.
20
Jos tällainen yhteys olisi osoitettu esimerkiksi pääasiassa kyseessä olevan sopimuksen liitteeseen 2 tai 4, mitä oletusta ei kuitenkaan voida ennakkoratkaisupyynnön perusteella katsoa toteennäytetyksi, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin olisi toimivaltainen tuomioistuimen toimivaltaa koskevan sopimuspuolten tahdonautonomian kunnioittamisen periaatteen nojalla ja ainoa sovellettava oikeus olisi Sveitsin oikeus.
21
Ei ole myöskään nimenomaisesti täsmennetty sitä, ovatko sopimuspuolet mahdollisesti kiistäneet ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toimivallan, koska se tyytyy toteamaan tarkistaneensa toimivaltansa viran puolesta. Tällainen täsmennys olisi nimittäin ollut hyödyllinen, kun vahvistetaan tuomioistuimen toimivaltaa tai sovellettavaa oikeutta koskevissa sopimuksen lausekkeissa ilmaistu sopimuspuolten tahto.
22
Lopuksi on edellä esitetyillä perusteilla todettava, ettei ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esitä riittävän selkeästi ja täsmällisesti niitä syitä, joiden perusteella se on epävarma unionin oikeuden tulkinnasta.
23
Näin ollen unionin tuomioistuin ei voi antaa hyödyllistä vastausta esitettyihin kysymyksiin, ja sen on todettava tässä vaiheessa menettelyä työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.
Oikeudenkäyntikulut
24
Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kahdeksas jaosto) on määrännyt seuraavaa:
Budapesti XX., XXI. és XXIII. kerületi bíróságin (Unkari) 11.7.2014 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön (asia C-366/14) tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.
Allekirjoitukset
( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: unkari.
Full & Egal Universal Law Academy