1.12.2014
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 431/29
Kanne 12.9.2014 – SV Capital v. EPV
(Asia T-660/14)
(2014/C 431/52)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: SV Capital OÜ (Tallinna, Viro) (edustaja: asianajaja M. Greinoman)
Vastaaja: Euroopan pankkiviranomainen (EPV)
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan EPV:n 21.2.2014 tekemän päätöksen EBA C 2013 002 kokonaisuudessaan
—
kumoamaan Euroopan valvontaviranomaisten valituslautakunnan päätöksen No BoA 2014-CI-02 siltä osin kuin siinä hylätään valitus
—
siirtämään asian EPV:n toimivaltaisen elimen käsiteltäväksi SV Capital OÜ:n 24.10.2012 tekemän valituksen (sellaisena kuin se on täydennettynä) asiasisältöä koskevaa uudelleentarkastelua varten
—
velvoittamaan vastaajan korvaamaan unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien kulut, jotka aiheutuvat unionin yleisen tuomioistuimen tuomion tai määräyksen täytäntöönpanosta.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan on tehty oikeudellisia virheitä, koska riidanalaisessa päätöksessä No EBA C 2013 002 todettiin, että ”[RR] ja [OP] eivät kumpikaan ole Nordea Bank Finland sivuliikkeen johtajia tai avaintehtävissä EPV:n soveltuvuusohjeissa tarkoitetulla tavalla”, vaikka valituslautakunta oli hyväksynyt kantajan päinvastaista osoittavat todisteet.
2)
Toinen kanneperuste, jonka mukaan vastaaja ei käyttänyt harkintavaltaansa, koska se ei ottanut huomioon sitä, että i) Nordea on finanssimarkkinoitten vakautta seuraavan elimen (Financial Stability Board) laatimassa 29 globaalin systeemisesti merkittävän rahoituslaitoksen luettelossa; ii) se on finanssiryhmittymä; iii) Viron sivuliike on merkittävä ja että iv) väitetyt rikkomiset ovat luonteeltaan vakavia.
3)
Kolmas kanneperuste, jonka mukaan EPV-asetusta (1) ja EPV:n hyvä hallintotapaa koskevien ohjeiden (2) 16 artiklaa on rikottu, koska kantajalle ei annettu tilaisuutta ilmaista näkemystään vastaajan päätelmistä ja tosiseikkoja koskevista toteamuksista ennen kuin riidanalainen päätös EBA C 2013 002 tehtiin, koska vastaaja ei ilmoittanut kantajalle aikomuksestaan olla aloittamatta vaadittua Nordea Bank Finlandia koskevaa tutkimusta eikä esittänyt tälle perusteita.
4)
Neljäs kanneperuste, jonka mukaan EPV:n sisäisten menettelysääntöjen (3) 3 (3), 4 ja 5 artiklaa on rikottu, koska EPV:n varapuheenjohtajalle ei tiedotettu anonymisoidun informaation perusteella suunnitellusta päätöksestä, joka koski sitä, että tutkimusta ei aloiteta.
5)
Viides kanneperuste, jonka mukaan harkintavaltaa on käytetty väärin ja EPV on toiminut kohtuuttomalla tavalla, koska vastaaja oli puolueellinen, ja kun otetaan huomioon, miten paljon aikaa vastaaja käytti valitukseen ja sen tutkittavaksi ottamiseen ja miten paljon vaivaa se näki näiden osalta, ei ollut mitään syytä lopettaa menettelyä tekemättä perusteltua asiasisältöä koskevaa päätöstä.
(1) Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta 24.11.2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010 (EUVL L 331, s. 12).
(2) EPV:n hyvää hallintotapaa koskevista ohjeista 12.1.2011 tehty johtokunnan päätös DC 006.
(3) Sisäisistä menettelysäännöistä unionin oikeuden rikoksista koskevassa tutkimuksessa 5.7.2012 tehty hallintoneuvoston päätös DC 054.
Full & Egal Universal Law Academy