10.11.2014
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 395/59
Kanne 19.9.2014 – Biogaran v. komissio
(Asia T-677/14)
2014/C 395/72
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Biogaran (Colombes, Ranska) (edustaja: asianajaja T. Reymond)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklan mukaisesta menettelystä 9.7.2014 annetun komission päätöksen C(2014) 4955 final (AT.39612-Perindopril (SERVIER) 1, 7 ja 8 artiklan Biogarania koskevin osin
—
toissijaisesti käyttämään täyttä harkintavaltaansa ja alentamaan huomattavasti Biogaranille kyseisen päätöksen 7 artiklassa määrättyä sakkoa
—
soveltamaan osittain tai kokonaan 9.7.2014 annetun komission päätöksen C(2014) 4955 final kumoavaa päätöstä Biogaranin hyväksi Servier S.A.S:in, Les Laboratoires Servierin ja Servier Laboratories Limitedin nostaman kanteen yhteydessä ja tekemään siitä johtopäätökset täyden harkintavaltansa puitteissa
—
velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu riidanalaisessa päätöksessä tehtyyn oikeudelliseen virheeseen siltä osin kuin päätöksessä ei osoiteta kantajan osallistumista yhteenkään kilpailuoikeuden rikkomiseen.
Kantaja väittää, että se ei ole itse syyllistynyt kilpailunvastaiseen menettelyyn eikä sen voida katsoa olevan vastuussa emoyhtiönsä tekemästä patentteihin liittyvästä sovintoratkaisua koskevasta sopimuksesta, jonka osapuoli se ei ollut ja jonka sisällöstä se ei ollut tietoinen.
2)
Toinen kanneperuste, joka koskee tosiseikkojen huomioon ottamista vääristyneellä tavalla siltä osin kuin riidanalaisessa päätöksessä on katsottu virheellisesti, että lisenssi- ja toimitussopimus, jonka kantaja oli tehnyt Niche-yhtiön kanssa, toimi kannustimena sille, että tämä viimeksi mainittu yhtiö teki kantajan emoyhtiön kanssa patentteihin liittyvän sovintoratkaisua koskevan sopimuksen.
3)
Kolmas kanneperuste, joka koskee – toissijaisesti – oikeudellista virhettä siltä osin kuin kantajalle on määrätty sakko, vaikka todettu rikkominen oli uusi.
Full & Egal Universal Law Academy