16.2.2015
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 56/25
Kanne 9.12.2014 – Philip Morris v. komissio
(Asia T-800/14)
(2015/C 056/36)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Philip Morris Ltd (Richmond, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: asianajajat K. Nordlander ja M. Abenhaïm)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
ottamaan kumoamiskanteen tutkittavaksi
—
kumoamaan 29.9.2014 tehdyn komission päätöksen Ares (2014) 3188066 siltä osin kuin siinä evätään kantajalta täysi oikeus tutustua pyydettyihin asiakirjoihin lukuun ottamatta asiakirjojen sisältämiä muutettuja henkilökohtaisia tietoja
—
velvoittamaan komission korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kantaja vaatii kumottavaksi 29.9.2014 tehtyä komission päätöstä Ares (2014) 3188066, jolla komissio eväsi kantajalta täyden oikeuden tutustua yhdeksään sisäiseen asiakirjaan, jotka on laadittu tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevan direktiivin 2014/40/EU (1) antamiseen johtaneessa valmisteluvaiheessa (jäljempänä riidanalainen päätös).
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäisen kanneperusteen mukaan komissio laiminlöi perusteluvelvollisuutensa, koska se ei selittänyt asiakirjakohtaisesti, mitä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (2) mukaista poikkeusta se sovelsi ja minkä tosiseikkojen ja arviointien perusteella. Koska komissio nojautui samoihin yleisperusteluihin perustellakseen kieltäytymistään tuomioistuinkäsittelyn ja oikeudellisen neuvonannon suojan perusteella, se jätti esittämättä perusteet sille, miksi pyydettyjen asiakirjojen esittämisellä olisi loukattu kutakin näistä intresseistä erityisesti ja tosiasiallisesti. Riidanalaisessa päätöksessä ei myöskään selitetä, vedottiinko kussakin kieltäytymisessä ”tuomioistuinkäsittelyyn” vai ”oikeudelliseen neuvonantoon”.
2)
Toisen kanneperusteen mukaan komissio rikkoi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan toista luetelmakohtaa, koska se ei osoittanut, kuinka kunkin asiakirjan esittämisellä olisi erityisesti ja tosiasiallisesti loukattu ”oikeudellisen neuvonannon” tai ”tuomioistuinkäsittelyn” suojaa. Oikeuskäytännössä on hylätty kaikki komission abstraktit perustelut, jotka koskevat ”oikeudellisen neuvonannon” suojaa, eikä komissio ole esittänyt mitään konkreettista selitysti sille, miksi tässä asiassa sillä, että pyydettyihin asiakirjoihin olisi annettu täysi oikeus tutustua, olisi erityisesti ja tosiasiallisesti loukattu oikeudellisen neuvonannon suojaa. Komissio ei ole myöskään selittänyt ”tuomioistuinkäsittelyn” osalta konkreettisesti, miksi asiakirjojen esittämisellä olisi loukattu ”tuomioistuinkäsittelyn” suojaa. Kantaja toteaa erityisesti, että komissio ei arvioinut yksityiskohtaisesti ja erityisesti sitä, olisiko ylivoimainen yleinen etu voinut oikeuttaa pyydettyjen asiakirjojen esittämisen.
3)
Kolmannen kanneperusteen mukaan komissio rikkoi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa, koska se ei osoittanut, että merkitykselliset asiakirjat sisälsivät ”sisäiseen käyttöön tarkoitettuja mielipiteitä”, koska se ei selittänyt, kuinka asiakirjojen esittämisellä voitaisiin erityisesti ja tosiasiallisesti loukata ”päätöksentekomenettelyn” suojaa, ja koska se ei arvioinut asianmukaisesti niitä intressejä, joihin vedottiin asiakirjojen esittämiseen liittyvää ylivoimaista yleistä etua vastaan.
(1) Tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta 3.4.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/40/EU (EUVL L 127, s. 1).
(2) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43).
Full & Egal Universal Law Academy