16.3.2015
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 89/14
Valitus, jonka Photo USA Electronic Graphic, Inc. on tehnyt 27.1.2015 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-394/13, Photo USA Electronic Graphic, Inc. v. Euroopan unionin neuvosto, 18.11.2014 antamasta tuomiosta
(Asia C-31/15 P)
(2015/C 089/15)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: Photo USA Electronic Graphic, Inc. (edustaja: avocat K. Adamantopoulos)
Muut osapuolet: Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, Ancàp Spa, Cerame-Unie AISBL, Confindustria Ceramica, Verband der Keramischen Industrie eV
Vaatimukset
Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin
—
kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-394/13, Photo USA Electronic Graphic, Inc. v. neuvosto, 18.11.2014 antaman tuomion, jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kanteen, jossa vaadittiin kumoamaan lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 13.5.2013 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (1)
—
täydentää tarkastelun ja kumoaa asetuksen (EU) N:o 412/2013, ja
—
velvoittaa Euroopan unionin neuvoston korvaamaan valittajalle tästä valitusasiasta sekä unionin yleisessä tuomioistuimessa asian T-394/13 oikeudenkäynnistä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja väittää, että unionin yleisen tuomioistuimen tekemät toteamukset valittajan kyseisessä tuomioistuimessa esittämistä ensimmäisestä, kolmannesta ja neljännestä kanneperusteesta sisältävät useita oikeudellisia virheitä, minkä lisäksi niissä on otettu esitetty näyttö huomioon vääristyneellä tavalla. Valittaja katsoo tämän vuoksi, että valituksenalainen tuomio on kumottava. Se toteaa lisäksi, että ensimmäisen, toisen ja kolmannen kanneperusteen taustalla olevat tosiseikat on osoitettu riittävällä tavalla siten, että unionin tuomioistuin voi antaa kyseisistä perusteista ratkaisun.
Valittaja esittää ensimmäiseen kanneperusteeseen liittyen kaksi valitusperustetta. Kun unionin yleinen tuomioistuin itse asiassa asetti valittajalle todistustaakan siitä, että toimielimet tekivät virheen arvioidessaan kutakin relevanttina pitämäänsä tekijää, se teki oikeudellisen virheen. Kuten unionin yleisen tuomioistuimen aiemmassa oikeuskäytännössä on vahvistettu, on riittävää, että valittaja näyttää joko, että (1) toimielimet erehtyivät relevanttina pitämänsä tekijöiden arvioinnissa, tai että (2) muiden relevantimpien tekijöiden soveltaminen edellytti niiden poissulkemista. Tässä yhteydessä sen toteaminen, että toimielimet tekivät virheen arvioidessaan kahta niistä kolmesta tekijästä, joita ne pitivät relevantteina, riittää vapauttamaan valittajan todistustaakasta. Lisäksi valituksenalaiseen tuomioon sisältyvässä toteamuksiin johtaneessa päättelyssä otettiin unionin yleisessä tuomioistuimessa esitetty näyttö ja tosiseikat huomioon vääristyneellä tavalla.
Valittaja esittää kolmannen ja neljännen kanneperusteen osalta neljä valitusperustetta. Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi virheellisesti polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30.11.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (2) (jäljempänä perusasetus) 3 artiklan 2 kohtaa ja 3 artiklan 7 kohtaa, kun se totesi, että toimielimet ovat velvollisia analysoimaan kilpailua rajoittavien käytäntöjen vaikutusta tuotannonalaan unionissa vasta sen jälkeen, kun tällaisten kilpailu rajoittavien käytäntöjen olemassaolo on todettu asianomaisen kilpailuviranomaisen lopullisella päätöksellä. Toiseksi hylättyään valittajan vaatimuksen otokseen otettujen unionin tuottajien henkilöllisyyden ilmaisemisesta unionin yleinen tuomioistuin otti vääristyneellä tavalla huomioon pöytäkirjaan merkityn näytön ja teki oikeudellisen virheen päätellessään, että se voi tutkia, olivatko toimielimet noudattaneet perusasetuksen 3 artiklan 2 kohtaa ja 3 artiklan 4 kohtaa, tietämättä otokseen otettujen unionin tuottajien henkilöllisyyttä. Kolmanneksi on niin, että kun valituksenalaisessa tuomiossa asetetaan valittajalle velvollisuus esittää positiivista näyttöä kilpailua rajoittavien käytäntöjen vaikutuksesta otokseen otettuihin unionin tuottajiin tilanteessa, jossa näiden tuottajien henkilöllisyys pidetään salassa, siinä tulkitaan virheellisesti perusasetuksen 3 artiklan 2 kohtaa ja 3 artiklan 7 kohtaa ja asetetaan valittajalle kohtuuton todistustaakka. Neljänneksi valituksenalaisessa tuomiossa tulkitaan virheellisesti myös perusasetuksen 3 artiklan 2 kohtaa ja 3 artiklan 7 kohtaa, kun siinä päätellään, että kyseessä olevat velvollisuudet voidaan täyttää pelkästään nojautumalla olettamiin, joita ei ole tarkemmin kehitelty, sen sijaan että suoritettaisiin todellinen tarkastelu.
(1) EUVL L 131, s. 1.
(2) EUVL L 343, s. 51.
Full & Egal Universal Law Academy