20.7.2015
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 236/30
Valitus, jonka Land Hessen on tehnyt 27.5.2015 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-89/09, Pollmeier Massivholz GmbH & Co. KG v. Euroopan komissio, 17.3.2015 antamasta tuomiosta
(Asia C-242/15 P)
(2015/C 236/41)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Valittaja: Land Hessen (edustajat: Rechtsanwalt U. Soltész ja Rechtsanwältin A. Richter)
Muut osapuolet: Pollmeier Massivholz GmbH & Co. KG ja Euroopan komissio
Vaatimukset
—
17.3.2015 annettu unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) tuomio T-89/09 on kumottava siltä osin kuin siinä kumotaan valtiontuesta N 512/2007 – Saksa, Abalon Hardwood Hessen GmbH, 21.10.2008 tehty komission päätös K(2008) 6017 lopullinen
—
kanne on hylättävä kokonaisuudessaan
—
Pollmeier Massivholz GmbH & Co. KG on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut ensimmäisessä oikeusasteessa ja unionin tuomioistuimessa.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja esittää yhteensä neljä valitusperustetta.
1.
Ensimmäisellä valitusperusteellaan valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on oikeudellisesti virheellisesti jättänyt ottamatta huomioon komission harkintavallan. Takausten tukiarvon määrittely on taloudellisesti monimutkainen kysymys, jossa komissiolla on harkintavaltaa. Komissio on käyttänyt tätä harkintavaltaansa monivuotisen päätöskäytäntönsä aikana siitä lähtökohdasta, että se on laskenut Saksan osavaltioiden takausten tukiarvon Saksan viranomaisten antamien tietojen mukaisesti 0,5 prosentin takausarvon perusteella. Vuoden 2000 takaustiedonannon myöhäisempi julkaiseminen ei voi muuttaa mitään tältä osin.
2.
Tämän lisäksi unionin yleinen tuomioistuin on jättänyt ottamatta huomioon (toinen valitusperuste) sen, että SEUT 107 artiklan mukainen tuen käsite on objektiivinen käsite, johon ei voida vaikuttaa komission hyväksynnällä. Takauksen tukiarvo ei voi muuttua hyväksytyn tukijärjestelmän vuoksi. Tämä pätee erityisesti de minimis -tukien tapauksessa, koska ne eivät kuulu SEUT 107 artiklan soveltamisalaan eivätkä ne tämän vuoksi varsinkaan voi olla komission hyväksymispäätöksen kohteena.
3.
Kolmannella valitusperusteellaan valittaja väittää, että on loukattu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Takausten tukiarvon laskemisessa hyväksyttyjen ja hyväksymättömien tukijärjestelmien perusteella on kyse asiallisesti yhdenvertaisista asioista, joita ei voida käsitellä eri tavoin ilman objektiivista oikeutusta. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin tekee oikeudellisesti virheellisesti eron 0,5 prosentin menetelmän soveltamisessa sen mukaan, onko takaukset myönnetty ennen vuoden 2000 takaustiedonannon julkaisemista vai sen jälkeen. Komission Saksan osalta soveltama käytäntö ei kuitenkaan nyt käsiteltävän asian osalta ole erityisempi kuin yleinen takaustiedonanto, ja tässä asiassa riidanalainen laskentamenetelmä olisi lisäksi sallittu myös silloin, jos sitä olisi arvioitava vuoden 2000 takaustiedonannon perusteella.
4.
Lopuksi valittaja väittää neljännellä valitusperusteellaan, että on tehty oikeudellinen virhe arvioitaessa oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita. Suojelun arvoinen on ensinnäkin Hessenin osavaltion luottamus siihen, että komissio on monivuotisessa päätöskäytännössään hyväksynyt 0,5 prosentin menetelmän, ja se on lisäksi vahvistanut sen nimenomaisesti vuoden 1998 kirjelmässään. Se ei myöskään ole Hessenin osavaltion suuntaviivojen kattavan tutkintamenettelyn aikana moittinut 0,5 prosentin menetelmää.
Full & Egal Universal Law Academy