21.12.2015
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 429/10
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal Superior de Justicia de Galicia (Espanja) on esittänyt 8.10.2015 – Elda Otero Ramos v. Servizo Galego de Saúde ja Instituto Nacional de la Seguridad Social
(Asia C-531/15)
(2015/C 429/14)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunal Superior de Justicia de Galicia
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Elda Otero Ramos
Vastapuolet: Servizo Galego de Saúde ja Instituto Nacional de la Seguridad Social
Ennakkoratkaisukysymykset
1)
Voidaanko 22.3.2007 annetun Espanjan tasa-arvolain 3/2007, jolla toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19.10.1992 annettu neuvoston direktiivi 92/85/ETY (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohta on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, 26 §:n 4 momentissa, luettuna yhdessä sen 3 momentin kanssa, tarkoitettuun imetysajan riskitilanteeseen soveltaa miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5.7.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY (2) (uudelleenlaadittu toisinto) 19 artiklassa tarkoitettuja todistustaakkaa koskevia sääntöjä?
2)
Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, voidaanko seikkoina, joiden perusteella voidaan olettaa kyseessä olevan direktiivin 19 artiklassa tarkoitettu välitön tai välillinen syrjintä, pitää sitä, että työskentelystä ensiapupoliklinikan sairaanhoitajana aiheutuu imetykselle riskejä, jotka on näytetty toteen sen ensiapupoliklinikan, jossa kyseinen työntekijä työskentelee, johtajana toimivan lääkärin antamalla perustellulla lausunnolla?
3)
Jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, voidaanko sitä, että toimen, jossa työntekijä suorittaa työtehtäviään, on ilmoitettu kuuluvan niihin toimiin, jotka mainitaan yrityksen – työntekijöiden edustajia kuultuaan – laatimassa luettelossa toimina, joista ei aiheudu riskiä, ja sitä, että työntekijä on kyseisen sairaalan ennalta ehkäisevän terveydenhuollon osaston työterveysriskien ehkäisyn yksikön antamassa lääkärinlausunnossa todettu työkykyiseksi, ilman että mainituissa asiakirjoissa eritellään, kuinka tällaisiin toteamuksiin on päädytty, pitää joka tapauksessa ja kiistatta seikkoina, jotka osoittavat, ettei 19 artiklassa tarkoitettua tasa-arvoisen kohtelun periaatetta ole loukattu?
4)
Jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi ja kolmanteen kysymykseen kieltävästi, kummalla osapuolista – kantajana olevalla työntekijällä vai vastaajana olevalla työnantajalla – on silloin, kun työstä on todettu aiheutuvan riskejä äidille tai lapselle, jota hän imettää, direktiivin 2006/54/EY 19 artiklan mukaan todistustaakka sen osoittamiseksi, 1) että työehtojen tai -ajan mukauttaminen ei ole mahdollista tai että työolot voivat mukauttamisesta huolimatta vaikuttaa haitallisesti raskaana olevan tai imettävän työntekijän terveyteen (direktiivin 92/85/ETY 5 artiklan 2 kohdan täytäntöön panemiseksi annetun Espanjan työturvallisuuslain 26 §:n 2 momentti, luettuna yhdessä sen 4 momentin kanssa), ja 2) että työntekijän siirtäminen toiseen tehtävään ei ole teknisesti tai objektiivisesti katsoen mahdollista tai sitä ei voida perusteltujen syiden vuoksi kohtuudella vaatia (direktiivin 92/85/ETY 5 artiklan 3 kohdan täytäntöön panemiseksi annetun työturvallisuuslain 26 §:n 3 momentti, luettuna yhdessä sen 4 momentin kanssa)?
(1) EYVL L 348, s. 1.
(2) EUVL L 204, s. 23.
Full & Egal Universal Law Academy