11.1.2016
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 7/11
Kanne 30.10.2015 – Euroopan komissio v. Maltan tasavalta
(Asia C-557/15)
(2016/C 007/18)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: C. Hermes ja K. Mifsud-Bonnici)
Vastaaja: Maltan tasavalta
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin tuomioistuinta
—
toteamaan, että kun Maltan tasavalta on ottanut käyttöön poikkeusjärjestelmän, jolla sallitaan seitsemän luonnonvaraisen peippolajin (peippo Fringilla coelebs, hemppo Carduelis cannabina, tikli Carduelis carduelis, viherpeippo Carduelis chloris, nokkavarpunen Coccothraustes coccothraustes, keltahemppo Serinus serinus ja vihervarpunen Carduelis spinus) pyydystäminen elävänä, se on jättänyt täyttämättä sille luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30.11.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (1) 5 artiklan a ja e alakohdan ja 8 artiklan 1 kohdan, yhdessä liitteen IV a kohdan kanssa, luettuina yhdessä 9 artiklan 1 kohdan kanssa, nojalla kuuluvan velvollisuuden
—
velvoittamaan Maltan tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Malta otti vuonna 2014 käyttöön poikkeusjärjestelmän, joka koskee seitsemän luonnonvaraisen peippolajin ansapyynnin sallimista ja jonka nojalla sallittiin vuosien 2014 ja 2015 pyyntikaudet.
Direktiivissä 2009/147 velvoitetaan jäsenvaltiot kieltämään sellaisten luonnonvaraisten lintujen, joita ei mainita liitteessä II, kuten kyseisten peippojen, pyydystäminen ja pitäminen sekä kaikkien luonnonvaraisten lintujen pyydystäminen valikoimattomilla menetelmillä, kuten loukuilla tai verkoilla. Näistä kielloista tehtävien poikkeusten on noudatettava direktiivin 9 artiklassa asetettuja tiukkoja edellytyksiä.
Komissio katsoo, että Maltan poikkeusjärjestelmä, jolla sallitaan näiden seitsemän peippolajin ansapyynti, ei ole direktiivin 5 artiklan a ja e alakohdan ja 8 artiklan 1 kohdan, yhdessä liitteen IV a kohdan kanssa, mukainen.
Komissio katsoo, ettei Malta ole näyttänyt, että direktiivin 9 artiklan 1 kohdassa poikkeuksen tekemiselle asetetut edellytykset täyttyvät. Ensinnäkään Malta ei ole osoittanut direktiivin 9 artiklan 1 kohdan johdantovirkkeessä vaaditulla tavalla, että muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Toiseksi Maltan poikkeusjärjestelmässä ei ole perusteltu sitä, miksi muita tyydyttäviä ratkaisuja ei väitetysti ole. Kolmanneksi Malta ei ole osoittanut, että sallittu toiminta on direktiivin 9 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua ”asiallista hyötykäyttöä”. Neljänneksi Malta ei ole osoittanut, että direktiivin 9 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaista vaatimusta siitä, että poikkeus koskee vain ”pieniä määriä” lintuja, on noudatettu. Viidenneksi Malta ei ole osoittanut, että salliminen on tehty ”tiukasti valvotuissa oloissa” direktiivin 9 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla.
(1) EUVL L 20, s. 7.
Full & Egal Universal Law Academy