25.1.2016
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 27/14
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank Amsterdam (Alankomaat) on esittänyt 6.11.2015 – Openbaar Ministerie v. Daniel Adam Popławski
(Asia C-579/15)
(2016/C 027/18)
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Rechtbank Amsterdam
Pääasian asianosaiset
Hakija: Openbaar Ministerie
Vastapuoli: Daniel Adam Popławski
Ennakkoratkaisukysymykset
1)
Saako jäsenvaltio panna puitepäätöksen 2002/584/YOS (1) 4 artiklan 6 alakohdan täytäntöön siten, että
—
sen täytäntöönpaneva oikeusviranomainen on ilman muuta velvollinen kieltäytymään täytäntöönpanojäsenvaltion kansalaisen tai siellä vakinaisesti asuvan luovuttamisesta täytäntöönpanoa varten
—
tämä kieltäytyminen synnyttää suoraan lain nojalla valmiuden kansalaiselle tai maassa vakinaisesti asuvalle määrätyn vapausrangaistuksen täytäntöönpanosta vastaamiseen
—
päätös täytäntöönpanosta vastaamisesta tehdään kuitenkin vasta rangaistuksen täytäntöönpanoa varten tapahtuvasta luovuttamisesta kieltäytymisen jälkeen ja myöntävä päätös riippuu (1) pidätysmääräyksen antaneen ja täytäntöönpanevan jäsenvaltion välillä voimassa olevasta sopimusperusteesta, (2) sopimuksessa vahvistetuista edellytyksistä ja (3) pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion myötävaikutuksesta ja tätä koskevan pyynnön esittämisestä
niin, että on olemassa vaara siitä, että täytäntöönpaneva jäsenvaltio ei voi täytäntöönpanoa varten tapahtuvasta luovuttamisesta kieltäytymisen jälkeen vastata täytäntöönpanosta, kun tämä vaara ei vaikuta velvollisuuteen kieltäytyä täytäntöönpanoa varten tapahtuvasta luovuttamisesta?
2)
Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi:
a)
voiko kansallinen tuomioistuin soveltaa puitepäätöksen 2002/584/YUS säännöksiä välittömästi myös, vaikka siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 36) 9 artiklan nojalla puitepäätöksen oikeusvaikutukset säilyvät Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen niin kauan kuin sitä ei kumota lainsäädäntöteitse tai tuomioistuimessa tai muuteta,
b)
jos näin on, onko puitepäätöksen 2002/584/YUS 4 artiklan 6 alakohta riittävän täsmällinen ja ehdoton, jotta kansallinen tuomioistuin voi soveltaa sitä?
3)
Jos ensimmäiseen kysymykseen ja toisen kysymyksen b kohtaan annettava vastaus on kieltävä: saako jäsenvaltio, jonka kansallisessa lainsäädännössä asetetaan ulkomaisen vapausrangaistuksen täytäntöönpanosta vastaamisen edellytykseksi, että vastaaminen perustuu tätä koskevaan sopimukseen, panna puitepäätöksen 2002/584/YUS 4 artiklan 6 alakohdan täytäntöön kansallisessa oikeudessaan siten, että puitepäätöksen 2002/584/YUS 4 artiklan 6 alakohta itse muodostaa tämän vaaditun sopimusperustan, jotta vältetään kansalliseen sopimusperustan vaatimukseen liittyvä vaara rangaistuksetta jäämisestä (ks. ensimmäinen kysymys)?
4)
Jos ensimmäiseen kysymykseen ja toisen kysymyksen b kohtaan annettava vastaus on kieltävä: saako jäsenvaltio panna puitepäätöksen 2002/584/YUS 4 artiklan 6 alakohdan täytäntöön kansallisessa oikeudessaan siten, että se asettaa täytäntöönpanojäsenvaltiossa vakinaisesti asuvan henkilön, joka on jonkin toisen jäsenvaltion kansalainen, rangaistuksen täytäntöönpanoa varten luovuttamisesta kieltäytymisen edellytykseksi sen, että täytäntöönpanevalla jäsenvaltiolla on tuomiovalta eurooppalaisessa pidätysmääräyksessä mainittujen tekojen osalta ja että ei ole olemassa mitään tosiasiallisia esteitä siellä vakinaisesti asuvaa koskevalle (mahdolliselle) rikosseuraamusmenettelylle täytäntöönpanojäsenvaltiossa näistä teoista (kuten se, että pidätysmääräyksen antanut jäsenvaltio kieltäytyy luovuttamasta rikosoikeudelliseen menettelyyn liittyviä asiakirjoja täytäntöönpanevalle jäsenvaltiolle), kun tällaista edellytystä ei aseteta kieltäytymiselle luovuttaa täytäntöönpanevan jäsenvaltion kansalainen rangaistuksen täytäntöönpanoa varten?
(1) Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehty neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS – Tiettyjen jäsenvaltioiden lausumat puitepäätöksen tekemisestä (EYVL L 190, s. 1).
Full & Egal Universal Law Academy