15.2.2016
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 59/2
Valitus, jonka Lotte Co. Ltd on tehnyt unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-483/12, Nestlé Unternehmungen Deutschland v. SMHV 12.11.2015 antamasta tuomiosta
(Asia C-586/15 P)
(2016/C 059/02)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Valittaja: Lotte Co. Ltd (edustaja: Rechtsanwältin M. Knitter)
Muut osapuolet: Nestlé Unternehmungen Deutschland GmbH, sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)
Vaatimukset
—
unionin yleisen tuomioistuin (toinen jaosto) 15.9.2015 antama tuomio (T-483/12) kumotaan ja sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) neljännen valituslautakunnan 3.9.2012 asiassa R 2103/2010-4 antamasta päätöksestä nostettu kanne hylätään
—
toissijaisesti unionin yleisen tuomioistuimen antama tuomio kumotaan ja asia palautetaan kyseiseen tuomioistuimeen
—
kantaja (Nestlé Unternehmungen Deutschland GmbH) velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja katsoo, että asiassa on rikottu yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan a alakohtaa. Konkreettisesti se tuo esille kolme oikeudellista virhettä.
1.
Valittaja katsoo, että asiassa on käytetty vääriä arviointiperusteita arvioitaessa sitä, oliko tavaramerkin, johon väite perustuu, konkreettisessa käytössä kyse asetuksen N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta sallitusta poikkeamisesta. Valittaja esittää tämän osalta, että unionin yleinen tuomioistuin määritteli oikeudellisesti virheellisellä tavalla tavaramerkin, johon väite perustuu, erottamiskykyiset osat sekaannusvaaran toteamiseen käytettävien perusteiden perusteella. Tavaramerkkiin sisältyvien tiettyjen osien merkittävälle luonteelle tai hallitsevuudelle, joka on ratkaiseva tekijä määriteltäessä sekaannusvaaran olemassaoloa, ei voida antaa samaa painoarvoa määriteltäessä poikkeavan käytön sallittavuutta. Tässä yhteydessä kyse ei ole sen selvittämisestä, onko sekaannusvaara olemassa. Pikemminkin ratkaisevaa on, poikkeaako käytön muoto rekisteröidystä tavaramerkistä vain niin vähäisesti, että näitä merkkejä voidaan pitää kokonaisuudessaan vastaavina.
2.
Unionin yleinen tuomioistuin on lisäksi jättänyt ottamatta huomioon kaikki tavaramerkin, johon väite perustuu, erottamiskykyisten osien määrittämisen kannalta merkitykselliset olosuhteet. Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen hyväksyessään valituslautakunnan käyttämät perusteet sellaisinaan ilman, että se olisi itse tarkastellut monitahoisen tavaramerkin, johon väite perustuu, lukuisia osia yksitellen.
3.
Valittajan mukaan unionin yleisen tuomioistuimen suorittamassa käytön muodon määrittämisen perustelemisessa on ristiriitaisuuksia ja ajatusvirheitä. Unionin yleinen tuomioistuin toteaa tosin, että käytetty merkki saa poiketa siitä muodosta, jossa se on rekisteröity, ainoastaan ”vähäisten osien” osalta ja että käytettyä merkkiä ja rekisteröityä merkkiä oli pidettävä ”kokonaisuudessaan vastaavina”, jotta merkkiä voidaan katsoa käytetyn haltijan oikeudet säilyttävällä tavalla. Unionin yleinen tuomioistuin on kuitenkin soveltanut näitä arviointiperusteita ristiriitaisella tavalla ja tehnyt soveltaessaan ajatusvirheitä. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin käyttää jäykkää tutkintaa tutkiessaan, esiintyvätkö käytetyssä muodossa ne kolme elementtiä, joita se pitää erottamiskykyisinä. Unionin yleinen tuomioistuin katsoo näiden perusteiden perusteella, että kyseessä on haltijan oikeudet säilyttävä käyttö ja jättää ottamatta silloin huomioon, että käytettyyn muotoon on lisätty lukuisia uusia elementtejä, minkä jälkeen käytettyä merkkiä ja rekisteröityä tavaramerkkiä ei voi enää pitää ”kokonaisuudessaan vastaavina”.
Full & Egal Universal Law Academy