1.2.2016
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 38/33
Valitus, jonka Romania on tehnyt 16.11.2015 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-784/14, komissio v. Romania, 14.9.2015 antamasta määräyksestä
(Asia C-599/15 P)
(2016/C 038/46)
Oikeudenkäyntikieli: romania
Asianosaiset
Valittaja: Romania (asiamiehet: R. H. Radu, A. Buzoianu, E. Gane ja M. Chicu)
Muu osapuoli: Euroopan komissio
Vaatimukset
—
I. Valitus on otettava tutkittavaksi, unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-784/14 antama määräys on kumottava kokonaisuudessaan, asia T-784/14 on ratkaistava uudelleen siten, että kumoamiskanne hyväksytään ja 19.9.2014 päivätty kirje BUDG/B3/MV D (2014) 3079038 on kumottava
tai
valitus on otettava tutkittavaksi, unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-784/14 antama määräys on kumottava kokonaisuudessaan, asia T-784/14 on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen, ja asian uudessa käsittelyssä kumoamiskanne on hyväksyttävä ja 19.9.2014 päivätty kirje BUDG/B3/MV D (2014) 3079038 on kumottava
—
II. Komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
1.
Ensimmäinen valitusperuste – Menettelyä koskevat virheet Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa, jotka vahingoittavat Romanian valtion etuja
Romania katsoo, että määräys on annettu unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 130 artiklan 7 ja 8 kohdan vastaisesti.
Unionin yleinen tuomioistuin ei ole tarkastanut eikä perustellut asianmukaisesti tarvetta tutkia oikeudenkäyntiväite yhdessä pääasian arvioinnin kanssa.
Vaikka unionin yleinen tuomioistuin katsoi, ettei oikeudenkäyntiväitettä ollut perusteltua tutkia yhdessä pääasian arvioinnin kanssa, se on johtanut oikeudelliselta kannalta katsottuna Romanian valtiolle maksuvelvollisuuden päätöksen 2007/436/CE, Euratom (1) ja asetuksen N:o N:o 1150/2000 (2) säännöksistä ja todennut, että Romanian valtiolla on näiden säännösten perusteella velvollisuus todeta ja maksaa 14 883,79 euron suuruinen määrä perinteisiä omia varoja.
Unionin yleinen tuomioistuin on arvioidessaan maksuvelvollisuuden luonnetta ja perustetta ratkaissut pääasian ja on siten toimiessaan toiminut vastoin päätöstään ratkaista ainoastaan oikeudenkäyntiväitteen.
2.
Toinen valitusperuste – Unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut unionin oikeutta
Romania väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on luokitellut virheellisesti sille 19.9.2014 päivätyllä kirjeellä BUDG/B3/MV D (2014) 3079038 asetettujen velvoitteiden luonteen ja on tehnyt oikeudellisen virheen, joka on vääristänyt pääasian arviointia (i) komission toimivallan arvioinnin ja (ii) riidanalaisen kirjeen luonteen osalta.
Romania katsoo toissijaisesti, että unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut unionin oikeutta ja jättänyt huomiotta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön, kun se on katsonut, että on jäsenvaltioiden tehtävänä arvioida, onko perinteisiä omia varoja menetetty, sekä tällaisten varojen maksua koskevan velvollisuuden olemassaoloa.
Lisäksi Romania riitauttaa sen, että maksumekanismia voitaisiin soveltaa väliaikaisesti nyt käsiteltävään asiaan ja riitauttaa siten unionin yleisen tuomioistuimen tätä koskevat näkemykset.
(1) Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7.6.2007 tehty neuvoston päätös (EYVL L 163, s. 17).
(2) Yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen 94/728/EY, Euratom soveltamisesta 22.5.2000 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1150/2000 (EYVL L 130, s. 1).
Full & Egal Universal Law Academy