21.3.2016
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 106/15
Valitus, jonka The Tea Board on tehnyt 15.12.2015 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-626/13, The Tea Board v. SMHV, 2.10.2015 antamasta tuomiosta
(Asia C-675/15 P)
(2016/C 106/17)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: The Tea Board (edustajat: Rechtsanwalt M.C. Maier ja Rechtsanwalt A. Nordemann)
Muu osapuoli: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), Delta Lingerie
Vaatimukset
Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta
—
kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-626/13 2.10.2015 antaman valituksenalaisen tuomion siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kanteen seuraavien hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin kattamien ja luokkiin 35 ja 38 kuuluvien palvelujen osalta:
Vähittäismyyntipisteiden ja vähittäismyyntiin keskittyvien ostoskeskusten perustamiseen ja hoitamiseen sekä mainontaan liittyvät yritysneuvontapalvelut; Myynninedistämispalvelut (muiden lukuun), mainonta, liikkeenjohto, yrityshallinto, online-mainonta tietoverkossa, mainosmateriaalin (esitteiden, lehtisten, ilmaislehtien, näytteiden) jakelu, sanomalehtien tilauspalvelut muiden lukuun; Liiketaloudellinen tiedotus tai neuvonta; tapahtumien ja näyttelyiden järjestäminen kaupallisessa tai mainostarkoituksessa, mainontaan liittyvä tekninen johto, mainostilan vuokraus, radio-, televisiomainonta, sponsorointi (luokka 35)
Tietoliikenne, sanomien ja kuvien tietokoneavusteinen siirto, interaktiiviset telelähetyslaitteet tuotteiden esittelyyn, viestintä tietokonepäätteiden avulla, viestintä (siirto) avoimessa tai suljetussa maailmanlaajuisessa tietoverkossa (luokka 38)
—
palauttamaan asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, mikäli tämä on tarpeen
—
velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
1.
Valituksessa vaaditaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-626/13 2.10.2015 antaman tuomion osittaista kumoamista siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kanteen hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin kattamien ja luokkiin 35 ja 38 kuuluvien palvelujen osalta.
2.
Valitus perustuu kahteen valitusperusteeseen: yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen (1) 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaan ja 8 artiklan 5 kohtaan.
3.
Valittaja katsoo, että yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 66 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön yhteismerkin, joka muodostuu merkinnästä, jolla ilmoitetaan sillä varustettujen tavaroiden maantieteellinen alkuperä, keskeinen tehtävä ei ole ilmoittaa kaupallista alkuperää, vaan ainoastaan taata, että kaikki tavarat tai palvelut, joita tarjotaan ja myydään sillä varustettuina, ovat peräisin tietyltä alueelta eli että tavarat tulevat yritykseltä, joka sijaitsee sillä maantieteellisellä alkuperäalueella, jonka yhteisön yhteismerkki osoittaa, ja jolla on oikeus käyttää yhteisön yhteismerkkiä.
4.
Valittajan mukaan on tämän vuoksi todettava, että yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan puitteissa maantieteellinen alkuperä on otettava huomioon merkityksellisenä tekijänä arvioitaessa kyseessä olevien tavaroiden ja/tai palvelujen samankaltaisuutta ja/tai arvioitaessa sekaannusvaaran olemassaoloa kokonaisuudessaan.
5.
Kun aikaisemman yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 66 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön yhteismerkin, joka muodostuu maantieteellisestä merkinnästä, kattamia tavaroita ja/tai palveluita verrataan yhteisön yksittäisellä tavaramerkillä varustettuihin tavaroihin ja/tai palveluihin, valittajan mukaan ratkaisevaa ei näin ollen ole se, ovatko kyseessä olevat tavarat tai palvelut samankaltaisia niiden luonteen, tarkoituksen, loppukäyttäjien ja/tai jakelukanavien suhteen. Sen sijaan on tarkasteltava sitä, voiko kyseessä olevilla tavaroilla ja/tai palveluilla on sama maantieteellinen alkuperä.
6.
Valittajan esittämä yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 66 artiklan 2 kohdan tulkinta johtuu
1.
asetuksen N:o 207/2009 sisäisestä logiikasta, ja erityisesti siitä, että
i.
yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 66 artiklan 2 kohta on poikkeus asetuksen N:o 207/2009 puitteissa, sillä kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan tavaramerkkejä, jotka muodostuvat yksinomaan merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan kaupassa käyttää tarkoittamaan tavaroiden tai palvelujen maantieteellistä alkuperää, ei rekisteröidä
ii.
yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 67 artiklan 2 kohdan mukaan yhteisön yhteismerkin käyttömääräyksissä on hyväksyttävä merkin haltijana olevan yhteenliittymän jäseneksi jokainen henkilö, jonka tavaroiden tai palvelujen maantieteellinen alkuperä on kyseisellä alueella, minkä vuoksi maantieteellisestä merkinnästä muodostuvalla yhteisön yhteismerkillä ei milloinkaan voida erottaa merkin haltijana olevan yhteenliittymän jäsenten tavaroita tai palveluja muiden yritysten tavaroista tai palveluista.
2.
tämän säännöksen tulkitsemisesta asetuksen N:o 1151/2012 (2) valossa ja TRIPS-sopimuksen valossa, jonka mukaan maantieteellisten merkintöjen olisi nautittava korkeatasoista suojaa ja jonka mukaan olisi kiellettävä tavaran pakkaukset, joissa ilmoitetaan tai annetaan ymmärtää, että kyseessä oleva tavara on peräisin muulta maantieteelliseltä alueelta kuin aidolta alkuperäalueelta, siten, että kuluttajia johdetaan harhaan tavaran maantieteellisen alkuperän osalta.
7.
Valittaja katsoo, että unionin yleisen tuomioistuimen tavaramerkin DARJEELING osalta vahvistamat luonnehdinnat voidaan siirtää myös koskemaan yritysneuvontapalvelujen ja tietoliikenteen kaltaisia palveluja ja ne voivat vahvistaa riidanalaisen tavaramerkin kiinnostavuutta tältä osin. Valittaja toteaa myös, ettei unionin yleinen tuomioistuin esittänyt tuomiossaan mitään toteen näytettyjä perusteluja sen suhteen, miksei tavaramerkkiin DARJEELING liitettyjä luonnehdintoja voitu siirtää luokkiin 35 ja 38 kuuluviin palveluihin, mikä jo sellaisenaan muodostaa oikeudellisen virheen.
(1) Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).
(2) Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21.11.2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012 (EUVL L 343, s. 1).
Full & Egal Universal Law Academy