27.4.2015
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 138/56
Kanne 12.2.2015 – Scandlines Øresund ym. v. komissio
(Asia T-68/15)
(2015/C 138/73)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantajat: Scandlines Øresund I/S (Helsingør, Tanska), HH Ferries Helsingor ApS (Helsingør, Tanska) ja HH-Ferries Helsingborg AB (Helsingborg, Ruotsi) (edustajat: asianajajat M. Johansson, R. Azelius ja P. Remnelid)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin
—
kumoaa riidanalaisen päätöksen ja
—
velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Esillä oleva kanne on nostettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan nojalla ja siinä vaaditaan kumottavaksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla 15.10.2014 annettu Euroopan komission päätös (asiat SA.36558 ja SA.38371 – Tanska ja SA.36662 – Ruotsi, Øresundsbro Konsortietille myönnetty tuki).
Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kolmeen kanneperusteeseen.
1.
Ensimmäisen kanneperuste perustuu oikeudellisiin virheisiin ja arviointivirheisiin.
—
Ensimmäisen kanneperusteen ensimmäisessä osassa kantajat väittävät, että komissio teki ilmeisen arviointivirheen todetessaan, ettei Hinterland Facitilitiesin rahoitukseen sisältynyt valtiontukea sillä perusteella, etteivät kyseiset toimenpiteet olleet omiaan vääristämään kilpailua tai vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
—
Toisessa osassa kantajat väittävät, että komissio teki oikeudellisen virheen, joka liittyy valtiontakausten ehdottomaan luonteeseen, konsortion oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoiseen oikeuteen saada valtion takaamaa rahoitusta sekä komission tekemään arviointiin valtiontakausten määrästä.
—
Kolmannessa ja neljännessä osassa kantajat väittävät, että komissio teki oikeudellisen virheen todetessaan, että Ruotsin toteuttamia takaustoimenpiteitä on pidettävä tukiohjelmana ja voimassa olevana tukena.
—
Viidennessä osassa kantajat väittävät, että komissio teki ilmeisen arviointivirheen todetessaan, että valtiontakaukset rajoittuvat Fixed Linkin rahoittamiseen.
—
Ensimmäisen kanneperusteen kuudennessa osassa kantajat väittävät, että SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohtaa on rikottu, koska komissiolla ei ollut riittäviä perusteita todeta kyseisiä tukitoimenpiteitä sisämarkkinoille soveltuviksi.
—
Kuudennessa osassa kantajat väittävät myös, että komissio teki oikeudellisen virheen, kun se ei arvioinut kaikkien konsortiolle suoraan ja epäsuorasti myönnettyjen eri tukitoimenpiteiden yhteisvaikutusta.
—
Ensimmäisen kanneperusteen seitsemännessä osassa kantajat väittävät, että luottamuksensuojan periaatetta on sovellettu virheellisesti.
2.
Toinen kanneperuste perustuu väitteeseen, jonka mukaan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevaa velvollisuutta on rikottu.
—
Toinen kanneperuste jakautuu 19 osaan, joissa kantajat väittävät, että komission suorittama tutkinta oli riittämätön ja epätäydellinen ja että komissio jätti useilta osin noudattamatta omia suuntaviivojaan ja tiedonantojaan. Kyseiset laiminlyönnit osoittavat, että on olemassa yhtäpitäviä todisteita siitä, ettei komissio kyennyt riidanalaisen päätöksen antamisen ajankohtana ratkaisemaan kaikkia käsiteltävässä asiassa havaittuja vakavia vaikeuksia. Komissio kieltäytyi näin ollen virheellisesti turvaamasta SEUT 108 artiklan 2 kohtaan perustuvia kantajien menettelyllisiä oikeuksia.
3.
Kolmannen kanneperusteen mukaan perusteluvelvollisuutta on rikottu.
—
Kolmannessa ja viimeisessä kanneperusteessa kantajat väittävät, että riidanalainen päätös perustuu puutteellisiin perusteluihin. Kantajat väittävät, ettei komissio varmistunut, että riidanalaisen päätöksen toteamukset ja perustelut olivat riittävän täsmällisiä, jotta kantajat voisivat puolustaa oikeuksiaan ja unionin yleinen tuomioistuin voisi tutkia päätöksen laillisuuden. Väitetyt puutteet perusteluissa koskevat komission suorittamaa Hinterland Facilitiesin, valtiontakausten, Tanskan myöntämien veroetujen ja Tanskan myöntämien valtionlainojen arviointia sekä viimein sitä tosiasiaa, että komission toteamukset sisämarkkinoille soveltuvuudesta ja luottamuksensuojasta perustuvat kehäpäätelmään.
Full & Egal Universal Law Academy