13.7.2015
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 228/18
Kanne 7.4.2015 – Ryanair ja Airport Marketing Services v. komissio
(Asia T-165/15)
(2015/C 228/22)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Ryanair Ltd (Dublin) ja Airport Marketing Services Ltd (Dublin) (edustajat: asianajajat G. Berrisch, E. Vahida ja G. Metaxas-Maranghidis sekä solicitor B. Byrne)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan valtiontukea SA.22614 koskevan 23.7.2014 annetun Euroopan komission päätöksen 1 artiklan 1 kohdan, 1 artiklan 2 kohdan ja (1 artiklan 1 kohtaa ja 1 artiklan 2 kohtaa koskevilta osin) 3, 4 sekä 5 artiklan siltä osin kuin niissä todetaan, että Ryanair ja Airport Marketing Services ovat saaneet Chambre de Commerce et d’Industrie de Pau-Béarnilta sisämarkkinoille soveltumatonta lainvastaista valtiontukea
—
velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantajat vetoavat neljään kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste perustuu siihen, että päätöksessä rikotaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklaa, hyvän hallinnon periaatetta ja kantajien puolustautumisoikeuksia, koska komissio ei ole antanut kantajille oikeutta tutustua tutkimusaineistoon eikä mahdollisuutta esittää tehokkaasti oma kantansa.
2)
Toinen kanneperuste perustuu siihen, että SEUT 107 artiklan 1 kohtaa on rikottu, koska komissio on virheellisesti katsonut, että valtio oli vastuussa kyseisistä toimenpiteistä.
3)
Kolmas kanneperuste perustuu siihen, että SEUT 107 artiklan 1 kohtaa on rikottu, koska komissio on virheellisesti kieltäytynyt tukeutumasta vertailuanalyysiin, joka seurauksena se olisi katsonut, etteivät kantajat olleet saaneet tukea. Kantajat väittävät vaihtoehtoisesti, että komissio ei ole antanut asianmukaista painoarvoa markkinointipalveluille, on virheellisesti hylännyt syyt, jotka olivat tällaisten palvelujen hankkimista koskevan lentokentän päätöksen taustalla, on virheellisesti hylännyt mahdollisuuden, että osa markkinointipalveluista on voitu hankkia yleistä etua koskevista syistä, ei ole arvioinut markkinointisopimuksia markkinataloudessa toimivaa yritystä koskevista lentokentän omistajan ja operaattorin erillisistä näkökulmista, on käyttänyt riittämättömiä ja epäluotettavia tietoja lentoaseman kannattavuuden laskemiseksi, on soveltanut liian lyhyttä aikaväliä, on virheellisesti perustanut arviointinsa vain sovittuihin reitteihin ja on jättänyt huomiotta verkostoulkoisvaikutukset, jotka lentoasema saattoi odottaa saavansa yhteistyöstään Ryanairin kanssa. Joka tapauksessa vaikka kantajat olisivat saaneet etua, komissio ei ole osoittanut, että etu oli valikoivaa.
4)
Neljäs kanneperuste perustuu toissijaisesti siihen, että SEUT 107 artiklan 1 kohtaa ja SEUT 108 artiklan 2 kohtaa on rikottu, koska komissio on tehnyt ilmeisen arviointivirheen ja oikeudellisen virheen katsoessaan, että tuki Ryanairille ja AMS:lle vastasi Paun lentoaseman kumulatiivisia rajatappioita eikä Ryanairin ja AMS:n saamaa tosiasiallista voittoa. Komission olisi pitänyt tutkia sitä, missä määrin väitetty voitto oli tosiasiassa siirretty Ryanairin matkustajien hyväksi. Komissio ei myöskään laskenut kilpailuetua, jonka Ryanair sai Paun lentoaseman (väitetysti) kustannukset alittavista maksuvirroista. Kantajat väittävät lopuksi, että komissio ei ole selostanut asianmukaisesti, miksi päätöksessä täsmennetyn tuen määrän takaisin periminen oli tarpeen tilanteen palauttamiseksi sellaiseksi, mikä se oli ennen tuen maksamista.
Full & Egal Universal Law Academy