14.9.2015
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
C 302/60
Kanne 23.6.2015 – Deutsche Edelstahlwerke v. komissio
(Asia T-319/15)
(2015/C 302/75)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Kantaja: Deutsche Edelstahlwerke GmbH (Witten, Saksa) (edustajat: Rechtsanwalt H. Janssen ja Rechtsanwalt S. Altenschmidt)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
—
kumoamaan SEUT 264 artiklan nojalla komission 25.11.2014 valtiontukimenettelystä SA.33995 (2013) (ex 2013/NN) – Saksa, tuki uusiutuvalle energialle ja alennetun uusiutuvia energialähteitä koskevaan lakiin perustuvan maksun [jäljempänä EEG-lisämaksu] perimistä suurilta energian kuluttajilta koskeva tuki antaman päätöksen C(2014) 8786 final,
—
velvoittamaan kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
1)
Ensimmäinen kanneperuste: SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkominen
Kantaja tuo esiin, että EEG-lisämaksun rajaaminen ei ole mikään tuki, koska siinä ei anneta valtion varoja ja koska niistä ei myöskään luovuta. EEG-lisämaksua ei myöskään ole rajattu valikoivasti. Se ei siis vääristä kilpailua eikä vaikuta kauppaan sisämarkkinoilla.
2)
Toinen kanneperuste: SEUT 108 artiklan 3 kohdan rikkominen
Jos, toisin kuin kantaja väittää, kyseessä olisi valtiontuki, vastaajalla ei missään tapauksessa kantajan mukaan olisi ollut oikeutta vaatia takaisinmaksua SEUT 108 artiklan 3 kohdan nojalla. EEG-lisämaksun rajoittaminen ei nimittäin kantajan mukaan ole uusi valtiontuki siinä mielessä, että vastaaja oli jo hyväksynyt aikaisemman säännöstön, jonka sisältö oli keskeisiltä osin sama, vuonna 2012.
3)
Kolmas kanneperuste SEUT 107 artiklan 3 kohdan rikkominen
Kantajan mukaan mainittu päätös on vastoin SEUT 107 artiklan 3 kohtaa ja luottamuksensuojan periaatetta. Vastaajalla ei ole ollut oikeutta tarkastaa tosiseikkoja 28.6.2014 julkaistujen ympäristönsuojeluun ja energiaan liittyvistä valtiontuista ajanjaksolla 2014–2020 annettujen suuntaviivojen nojalla. Vastaajan olisi tullut sitä vastoin soveltaa vuonna 2008 julkaistuja suuntaviivoja. Vuoden 2008 kriteereiden perusteella vastaajan olisi pitänyt tulla siihen tulokseen, että väitetty valtiontuki on sopusoinnussa sisämarkkinoiden kanssa.
4)
Neljäs kanneperuste: SEUT 108 artiklan 1 kohdan rikkominen ja oikeusvarmuuden periaate
Kantaja väittää myös, että vastaaja on rikkonut oikeusvarmuuden periaatetta ja SEUT 108 artiklan 1 kohtaa, kun se on tehnyt riidanalaisen päätöksen uutta valtiontukea koskevassa menettelyssä. Koska vastaaja oli hyväksynyt aikaisemman vuoden 2012 EEG-lisämaksua koskevan säännöstön, sen olisi pitänyt tehdä päätös olemassa olevia tukia koskevassa menettelyssä eikä uusia valtiontukia koskevassa menettelyssä.
Full & Egal Universal Law Academy